Hippos varjona salille?

Konserttisali ei saa jäädä megahankkeiden jalkoihin. Lutakon kehittämiseen tarvitaan uusi, raikas visio.

Konserttisalin rakentamisen näkökulmasta Jyväskylässä eletään nyt ratkaisevia, pohdinnan arvoisia hetkiä. Kaupunki on päättänyt salin paikan Paviljongin kylkeen, hieno akustinen konserttisali on piirretty, ja hintalappukin salille ja Paviljongissa tarvittaville muutoksille on olemassa (sali noin 35 miljoonaa euroa, yhteensä n. 50me).

Rahoituksen puute on vuosikymmeniä tuttu asiantila. Silti salin toteutumisessa olemme lähempänä kuin koskaan.

Konserttisalia toivova ei kuitenkaan voi välttää epäröiviä ajatuksia, mitä Jyväskylän mahdolliset tulevat suurinvestoinnit herättävät. Mikä on salin tilanne uuden sairaalan ja Hippos2020-hankkeen varjossa?

Kuinka monta isoa hanketta kaupunki pystyy kantamaan ja viemään eteenpäin riippumatta siitä, mikä kaupungin rahallinen panos niissä on? Joka tapauksessa kaupunki on mukana erittäin voimakkaasti uusissa hankkeissa kymmenillä ja kymmenillä miljoonilla.

Onko salin kohtalona jälleen jäädä muun rakentamisen ja toisten alojen edistämisen jalkoihin?

Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, jopa urheilukeidas ja monikäyttötila Hippos voi muuttaa kulttuurin painotuksia. Mieleen nousee visio, jossa uusi Hippos tuliterine areenoineen ja kaiken mahdollistavine puitteineen vetää viihteen ja musiikkitähdet megakonsertteihin ja esityksiin kaupungin toiselle laidalle.

Sen jälkeen Paviljongin iso sali tai messuhalli keikkatilana eivät ole enää vaihtoehto ainakaan suuremman luokan viihteelle. Paviljongin rapistumisesta kulttuuri- ja viihdekäytössä voi tulla todellisuutta ilman tilojen uudistamista ja konserttisalin rakentamista. En tiedä, voisiko tuleva Hippos vaikuttaa myös Lutakossa pidettäviin messuihin, ralleihin tai festivaaleihin.

Valmistuessaan 1999 Paviljonki edusti kongressirakentamisen kärkeä. Kohtuutonta on siis vaatiakaan tiloilta soveltumista viihteen ja musiikin tarpeisiin kuin tiettyyn rajaan asti.

Kuulija ei voi puhua unohtumattomista elämyksistä istuessaan luentosalissa konsertissa, vaikka olosuhteet olisivat viihtyisät ja artisti karismaattinen. Konserteissa käyvä yleisö tarvitsee akustisesti hyvin soivan salin, jota yhtä lailla voidaan käyttää klassisen musiikin rinnalla myös sähköisesti vahvistetulle musiikille. Akustinen sali ei sulje muuta käyttöä pois, päinvastoin antaa kaikenlaiselle musiikille ja monenlaisille tilaisuuksille sekä liiketoiminnalle mahdollisuuden toteutua parhaimmillaan.

Jyväskylä on Suomen kolmanneksi suosituin messukaupunki. Järjestelyt toimivat, kaupunkiin tullaan ja täällä viihdytään yönkin yli. Kulttuurillisesti vilkas kaupunki teattereineen, konsertteineen ja alakulttuureineen on imago-plussaa niin messukävijöille kuin matkailijoillekin.

Kulttuurin merkitystä ei kannata väheksyä, sillä juuri ”kaupunkikulttuuri” laajasti ajateltuna antaa kasvot kaupungille ulospäin, määrittää kaupungin vetovoiman.

Esimerkiksi Sibeliustalo on nostanut Lahden maailmankartalle ja vahvistanut kaupungissa tapahtuvaa liiketoimintaa laidasta laitaan.

Sama voisi tapahtua myös Jyväskylässä. Edesmennyt kaupunkineuvos Jaakko Lovén painotti aina kulttuuria ja urheilua Jyväskylän vahvuuksina. Jyväskylä voi kehittää merkittäviä tutkimuksen aloja kyberturvallisuudesta ja kvanttifysiikasta musiikin tutkimukseen ja pelialaan.

Maailman käydessä epävarmemmaksi on turvallisuus valttia myös kongressien pitopaikoissa.

Tapahtumakeskeisyys ja elämyksellisyys ovat tulevaisuutta musiikkitaloissa ja kongressi- ja messukeskuksissa, jotka koko Suomessa keskittyvät nyt toiminnan kannattamisen parantamiseen. Jos Paviljonki, messut ja Lutakko halutaan pitää hengissä, tarvitaan paitsi laadukas konserttisali ja Paviljongin kasvojenkohotus, kenties enemmänkin.

Hippoksella vanhat rakennukset puretaan uusien tieltä, mutta Paviljongissa todennäköisesti ollaan jatkossakin sidoksissa vanhenevaan arkkitehtuuriin.

Lutakosta voisi rakentua ydinkeskustan viereen monipuolinen keskittymä, joka sisältäisi teknologian edelläkävijäyritysten lisäksi muun muassa konserttitiloja rockista klassiseen, kahviloita työpisteineen, ravintoloita, ruokakauppoja, uudistetun sataman, ehkä elokuvateatterikokonaisuudenkin, joka ydinkeskustassa on auttamatta vanhentuneissa tiloissa.

Rahaa ei tunnu löytyvän konserttisalin rakentamiseen, mutta onko salia varaa olla rakentamatta? Sinänsä ”pienet” yksityiskohdat laittavat aina muutoksen liikkeelle. Nouseeko Jyväskylä-brändi vai rapistuuko, konserttisali on osaltaan sen kertoja.