Hirsivanhuksen uusi, uljas elämä

Vanhan Saarijärventien varrella Keski-Palokassa sijaitsevasta Palokan Pelimannitalosta on kehittynyt muutamassa vuodessa suosittu juhla- ja konserttitila. Punamultaisen hirsirakennuksen kunnostus ja ylläpito on ollut todellinen kulttuuriteko eilen 40-vuotisuuttaan juhlineelta Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistykseltä.

Pelimannitalon historia ulottuu 1850-luvulle, kun Jyväskylään Palokunnanmäelle perustettiin viljamakasiini – virallinen viljan säästöpankki vuodesta 1901 alkaen. Palokkaan makasiinin hirret siirrettiin hevosella vuonna 1911. Gustaf Friman teki makasiiniin uuden kivijalan, jonka päälle numeroidut hirret koottiin.

Vuodesta 1923 rakennus toimi viljan säilytys-, kuivaus- ja lajittelutilana. Käyttäjät olivat paikallisia maanviljelijöitä 10–15 eri tilalta.

Vuonna 2004 makasiini siirtyi Jyväskylän maaseurakunnan omistukseen. Seurakunnalla ei kuitenkaan ollut talolle käyttöä nykyisellä paikallaan, vaan suunnitelmissa oli purkaa se ja rakentaa hirsistä leirikirkko Koivuniemeen.

Maaseurakunnan kanttori Heikki Tynkkynen ja palokkalainen kuvataiteilija Tuomo Blomqvist näkivät pidemmälle: talosta voisi tehdä kulttuuritilan. Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistys Erkki Hiekkavirran johdolla tarttui uhkarohkealta tuntuneeseen haasteeseen keväällä 2006.

Kymmenentuhatta talkootuntia, loputtomalta tuntuvaa tavaroiden ja tukisummien tinkaamista – hirsivanhuksen elvyttäminen uuteen kukoistukseen oli huikea urakka Kansanmusiikkiyhdistyksen puuhamiehille ja -naisille. TE-keskus antoi tukea 40 prosenttia kustannusarviosta, mutta silti yhdistys tarvitsi velkaa yli 300 000 euroa.

Yksi pelimannitalon näkyvimmistä tukijoista, Keskisuomalaisen silloinen päätoimittaja Erkki Laatikainen piti kirjoituksessaan lainasummaa ”kiinteistön aineelliseen ja henkiseen arvoon nähden kohtuullisena”. Hän toivoi kuitenkin lainan lyhenevän nopeasti, sillä ”velka ei saisi kahlehtia ja uuvuttaa luovuutta”.

Kun avajaisia vietettiin marraskuussa 2007, saimme ihailla pieteetillä entisöityä vanhaa puolta ja siihen saumattomasti liittyvää uudisosaa. Historiaa oli kunnioitettu muun muassa jättämällä paikoilleen viljavarkaiden varalta rakennettu tuplaseinä. Yli 500-neliöisen talon saliin parvineen mahtuu mukavasti 150 henkeä.

Se, mitä avajaisten jälkeen on tapahtunut, on oma selviytymistarinansa. Kun taloudellinen taantuma iski, rakennusvaiheessa merkittäväksi avuksi ollut yritysten suora rahallinen tuki väheni.

Onneksi monet yritykset, yhteisöt ja yksityiset ovat löytäneet Pelimannitalon kokousten, koulutusten ja erilaisten juhlien pitopaikaksi. Mitä parempi talon käyttöaste on, sitä vankemmalla pohjalla on yhdistyksen talous.

Pelimannitalossa harjoittelee useita pelimanniryhmiä, kuten Kvartti, Kanteleyhtye ja Johtokunta sekä Kuokkalan ja Laajavuoren pelimannit. Lasten pelimannikerhoissa on mukana toistasataa pikkupelimannia.

Aivan oman tarinansa ansaitsisi Pelimannitalon vintillä sijaitseva maailman ainoa Kantelemuseo, joka avattiin helmikuussa 2009. Kantelemuseon perusti äänekoskelainen soitintutkija ja kanteleensoittaja Kari Dahlblom, tuorein Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistyksen mestaripelimanneista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.