Historia maan tasalle

Niger-joen kaltaalla Saharan eteläreunalla Malissa sijaitseva Timbuktu oli vuosisatoja kielikuva kaukaiselle ja saavuttamattomalle paikalle, tunnetun maailman äärirajalle. Nyt tuo pieni afrikkalaiskaupunki on noussut maailmanjulkisuuteen Pohjois-Afrikan poliittisten myllerrysten näyttämönä.

Timbuktu oli Euroopan myöhäiskeskiajalla, islamin levittyä Afrikkaan, kukoistava kulta-, norsunluu-, orja- ja suolakaupan keskus. Huhut sen yltäkylläisyydestä kiehtoivat eurooppalaisia niin, että lopulta vuonna 1824 ranskalainen maantieteellinen seura julisti palkitsevansa 10 000 frangilla ensimmäisen ei-muslimin, joka todistaisi käyneensä Timbuktussa.

Vielä 1890-luvulla ennen Ranskan siirtomaavallan alkua kaupungissa oli tiettävästi käynyt vain puolen tusinaa eurooppalaista.

Nyt Timbuktu, samoin kuin koko Mali, entinen ”Ranskan Sudan”, on keskellä kaaosta, jonka ryöpsähti liikkeelle arabikevään kansannousuista. Libyan johtajaa Muammar Gaddafia palvelleet Pohjois-Malin tuaregitaistelijat palasivat isäntänsä kukistuttua kotiseuduilleen jatkamaan taisteluaan itsenäisen Azawadin valtion perustamiseksi Malin pohjoisosaan.

Nopeasti edennyt pohjoisen kapina ajoi Malin maaliskuussa sotilasvallankaappaukseen vain vähän ennen suunniteltuja presidentinvaaleja. Kaappauskaan ei kapinallisia pysäyttänyt, huhtikuussa he julistivat Azawadin itsenäiseksi.

Kapinarintama koostui kilpailevista ryhmistä. Azawadin vapautuksen kansallinen liike MNLA ajaa omaa itsenäistä valtiota ja Malin jakoa, kun taas MNLA:n liepeillä seurannut islamistinen Ansar Dine -liike (”Uskon puolustajat”) haluaa pitää maan yhtenäisenä mutta alistaa sen kokonaisuudessaan uskonnolliseen valtaansa. Ansar Dine näyttäisi olevan osa Islamilaisen Maghrebin al-Qaedaa (AQIM).

Keväällä kapina eteni niin, että kun alkujaan sotilaallisesti vahvempi MNLA ensin valtasi sotilaskohteet, pitkäpartaiset Ansar Dine -taistelijat tulivat mustine lippuineen perässä ja perustivat ”vapautetuille” alueille oman islamistisen sharia-hallintonsa. Nyt Ansar Dine on voimistunut, MNLA tavoitteineen on jäämässä alakynteen, ja ryhmät ovat etääntyneet toisistaan jo niin, että ne taistelevat myös keskenään.

Tarunhohteisessa Timbuktussa vallassa on Ansar Dine. YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö Unesco on julistanut koko kaupungin uhanalaiseksi maailmanperintökohteeksi, mutta päätös tuntuu vain kiihdyttäneen islamistien vimmaa tuhota kaupungin kaikki ”epäislamilaiset” historialliset rakennukset ja muistomerkit.

Ne olivat uhattuina ilman kiihkoilijoitakin. Arvorakennuksia syövät aavikoituminen ja Saharan myrskyjen ”hiekkapuhallus” sekä sadekaudet, joiden jälkeen savirakennukset pitää aina rapata uudella savikerroksella.

Hävitys muistuttaa talebanien patsasvainoa Afganistanissa vuonna 2001. Sekasortoisesta Pohjois-Malista on muutoinkin tulossa kaikenlaisten kiihkoilijoiden ja ammattivallankumouksellisten turvasatama. Malin tapahtumat voivat merkitä Afrikalle samaa kuin Afganistanin joutuminen talebanien käsiin vuonna 1995.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.