Homepommi tikittää

Yhdeksi kestoaiheeksi Keskisuomalaisessakin on tullut uutisointi homeongelmista. Erityisesti Jyväskylä tuntuu olevan musta piste tällä saralla koko maan kartalla, mutta muualtakin maakunnasta löytyy esimerkkejä surullisen paljon.

Viitasaarella Haapaniemen alakoulun väki esitteli viikko sitten home- ja kosteusongelmista kärsivää kouluaan opetusministeri Henna Virkkuselle. Ministeriltä ei myötätuntoa puuttunut, mutta toisaalta hän löi pöytään talouden rankat realiteetit: viime vuonna 170 kouluhanketta koko maassa haki valtiolta rahoitusta homeongelmien korjaukseen ja vain 100 koululle sitä pystyttiin myöntämään.

Ensi vuodelle valtio on valmis lisäämään elvytysrahaa homekorjauksiin reilut 50 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoista menee koulurakentamiseen, mutta silti korjattavien kohteiden jono vain kasvaa. Samaa tahtia kasvavat sairausmenot ja inhimillinen kärsimys.

Taantumasta huolimatta rahoitusta pitäisi lisätä. Koulurakentaminen on elvytystä järkevimmillään; remonttien ja uudisrakentamisen lykkääminen tuleviin vuosiin on vain ongelmien siirtämistä. Mikä pahinta, se on myös raakaa leikkiä ihmisten terveydellä.

Menneinä vuosikymmeninä tehtiin hölmöjä säästöjä rakentamalla liian nopeasti ja valvonnasta tinkien. Julkisia kiinteistöjä ei huollettu, eikä korjattu ajallaan. Kukaan ei hoitaisi omaa kotiaan yhtä huonosti.

Nyt on laskun maksun aika. Toivoa sopii, että virheistä on opittu.

KUKAAN TUSKIN tietää tarkkaa lukua opettajista, jotka ovat homeiden vuoksi menettäneet työkykynsä ja joutuneet joko sairauseläkkeelle tai vähintäänkin kouluttautumaan uuteen ammattiin. Muiltakin aloilta vastaavia kohtaloita löytyy, mutta kouluista eniten.

Jyväskylässä yliopisto-opiskelijat kieltäytyvät lähtemästä Lohikosken kouluun opetusharjoitteluun, kun yksi heistä oli työjaksollaan saanut kaulansa täyteen rakkuloita jo kolmessa päivässä. Kauanko luokanopettajan työ nuoria houkuttelee, jos homeongelmat jätetään hoitamatta?

Pahaa pelkään, että homeiden - tosin nykyisin pitää sanoa hienommin sisäilmaongelmien - vuoksi sairastuneiden määrä kasvaa lähivuosina rajusti. Niin monessa perheessä on tänäkin syksynä tuskailtu heti lomien jälkeen alkaneiden nuhien, kurkkukipujen, ihottumien ja muiden epämääräisten oireiden kanssa.

VAALIRAHOITUSKOHU on paljastanut paitsi poliitikkojen huonomuistisuuden, myös puoluetoimistojen heikot viestintätaidot. Kriisiviestinnän alkeet ovat jääneet lukematta. Kun epämiellyttäviä totuuksia vuotaa julkisuuteen, tilanne ei parane kiemurtelemalla.

Tiedotusvälineille toki nykytilannekin sopii mainiosti. Hieman hidastempoisen alun jälkeen ne ovat kiitettävästi hoitaneet tehtäväänsä vallan vahtikoirina.

Surullisinta koko sopassa on suomalaisen poliittisen järjestelmän uskottavuuden rappeutuminen. Kansalaiset kokevat politiikan entistä vieraammaksi. Ihmeitä pitää tapahtua, että äänestysprosentit valtiollisissa vaaleissa säilyisivät edes nykytasolla.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.