Huippu näkyy, mutta on pitkän loikan takana

Vaikka Suomen miesten lentopallomaajoukkue sijoittui EM-lopputurnauksessa edelliskisojen tapaan kahdeksanneksi, on yleinen tunnelma niin joukkueen kuin fanienkin keskuudessa se, että eteenpäin on menty.

Koripallomaajoukkueen kohdalla yleiskuva oli täsmälleen samanlainen, vaikka suurmaita kaatanut Susijengikin oli edelleen Euroopan yhdeksänneksi paras.

Lentopallo ja koripallo ovat maailmanlaajuisesti tarkasteltuna valtavia lajeja. Lentopallon harrastajia on maailmassa yli 800 miljoonaa ja koripalloilijoitakin yli 450 miljoonaa. Euroopan taso on molemmissa lajeissa erittäin kova. Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajoamisen jälkeen kilpailu on vain kiristynyt.

Jo EM-lopputurnaukseen selviytyminen on hyvä suoritus. Jos maanosan huippujen seassa etenee jatkopeleihin, on onnistunut erinomaisesti. Mitaleihin ja jääkiekkoon hurahtaneessa Suomessa kuva kansainvälisen palloilun tasosta on vino. Väitän, että jääkiekon MM-kisoissa mitaleille pääsee helpommin kuin lentopallon EM-kisoissa kahdeksan joukkoon, enkä halua ottaa kiekkoilijoilta mitään pois. Kori- ja lentopallon Eurooppa vain ovat paljon kovempia kilpakenttiä kuin jääkiekon maailma.

Suomen maajoukkueiden menestys molempien suurten sisäpalloilujen EM-kisoissa osoittaa, että pienikin maa voi rajallisilla resursseilla haastaa jättiläisiä, kun lajiväki on sitoutunutta ja ihmisillä on yhteinen suunta.

Sekä koripallossa että lentopallossa omaa tietä on seurattu sitkeästi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä saakka. Nyt aletaan olla siinä tilanteessa, että Suomi on vakiinnuttamassa paikkaansa maanosan parhaiden joukossa. Matka mitaleille on kuitenkin edelleen pitkä.

Lentopallon EM-kisat huipentavissa mitalipeleissä ei ole mukana yllättäjiä. Sisäpalloilun näyttämöksi viikonvaihteeksi muutetulla Tanskan kansallisstadionilla Parkenilla Kööpenhaminassa iskevät lajin suurmaat Serbia, Italia, Venäjä ja Bulgaria. Kolme ensiksi mainittua olivat mitalikolmikko myös kaksi vuotta sitten Itävallassa.

”Saimme EM-kisoista, mitä ansaitsimme. Seuraavan askeleen ottaaksemme meidän on kyettävä voittamaan joku suurmaista. Uskon kyllä, että me siihen pystymme”, maajoukkueen päävalmentaja Tuomas Sammevuo korosti Aarhusissa keskiviikkona.

Uskoa urakka vaatiikiin, lisäksi se kysyy edelleen armotonta päivittäistä työntekoa ja sopivasti onneakin. Suuremmista pelaajamassoista onnistumisprosentin ei tarvitse olla yhtä hyvä, että pelikentälle jalostuu kivikova kuusikko, loistokas libero ja pari säälimätöntä vaihtomiestä.

Vuonna 2015 EM-kisat pelataan nyt mitaleista kamppailevissa Italiassa ja Bulgariassa. Suomi joutuu karsimaan niihinkin kisoihin, sillä suoran paikan lunasti tämänvuotisen turnauksen seitsemän juuri Suomen edelle sijoittunutta maata. Toivottavasti Suomi selviytyy kisoihin viidennen kerran peräkkäin ja on siellä rakentamassa kehitystietään vielä suurempia kekkereitä kohti. Päävalmentaja Sammelvuon tavoitteena on viedä Suomi olympialaisiin.

Rio de Janeiron 2016 kisapaikasta kilvoitellakseen Suomen pitäisi selvitä ensin syksyn MM-turnaukseen Puolaan. Suomi on mukana viimeisessä karsintavaiheessa ja neljän joukkueen turnauksen voittamalla paikka MM-kisoihin aukeaa ja olympiaunelma pysyy hengissä.

Jo MM-kisakarsinnan läpäiseminen vaatii jonkun suurmaan kaatamista. Kaiken lisäksi seuraavan askeleen ottamiseen on aikaa melko tarkkaan kolme kuukautta. Suomen ei auta kuin toimia ja toivoa, että kehitysloikka on pitkä, vaikka aika on lyhyt.