Hurskas ollos, puhdas maine

Löysin lapsuuden kodistani vanhan todistuksia sisältävän kansakoulun opintokirjani ja näin suvivirsien soidessa herkistyin selailemaan sitä. Nuoremmille tiedoksi, kansakoulu on peruskoulun äiti.

Opintokirjan sisäkannessa valistetaan, että se "on laadittu kouluhallituksen antamien määräysten ja kaavojen mukaan".

Kovin erilaisessa maailmassa elettiin silloin, sillä tokkopa tällaiset kirjan takakannen tekstit enää voisivat mennä läpi.

"Taivaallinen isä, silmät meihin luo, rakkautta lisää, lahjojasi suo!

Anna taivaan valo rintaan jokaisen, kylvä siemen jalo lasten sydämeen."

Vahva luterilainen ohjaus jatkuu takakannen sisäpuolella, missä oppilaalle annetaan kolme kultaista ohjetta ahkeruudesta, järjestyksestä ja hurskaudesta.

Ahkeruuden palkkana on raitis mieli ja lämmin liesi. Ropo on säästettävä myös elon illaksi. Viimeisessä pikkupilttejä neuvotaan: "Hurskas ollos! kuuluu käsky, senhän sääsi Jumala. Silloin maan jos menettäisit, niin on taivas tallella."

OSATTIIN SITÄ ennenkin laatia ranking-listoja. Opintokirjan välistä löytyi kansakoulun opettajan kirjallinen lausunto oppikouluun pyrkivästä oppilaasta.

Siinä arvioitiin oppilaan selviytymismahdollisuuksia oppikoulussa ja kerrottiin oppilaan ja luokan lukuaineiden keskiarvot. Kaikella kunnioituksella silloista opettajaani kohtaan, mutta en ymmärrä hänen logiikkaansa vieläkään.

Siinä olen yhtä mieltä, ettei kyseisellä oppilaalla ole mitään erikoistaipumuksia, kuten että hän olisi erittäin musikaalinen, erinomainen piirtäjä tai etevä urheilija. Nämä esimerkit löytyvät lausunnosta.

Ja kun tässä sorruin muistelemaan, niin kysynpä kuinka monella on laatikossaan todistus maineensa tahrattomuudesta!

Minulla sellainen sattuu olemaan ja vieläpä Oulun hiippakunnan piispan isän, kirkkoherra E. Salmen allekirjoituksella.

Oppilaitokseen pyrkimistä varten tarvitussa Papintodistuksessa lukee nimen, syntymäajan ja -paikan sekä isän nimen ja arvon ja äidin nimen lisäksi: maine puhdas.

Puhtauden päivämäärästä tosin on miltei päivälleen 43 vuotta. Vettä on virrannut.

Jos tuossa tuli kyseenalaistettua vanhan kirjan neuvot, niin voin kuitenkin yhtyä opintokirjan lopun toteamukseen: "Koulun päätyttyä opintokirja on oppilaalle itselle valaiseva ja kallis muisto kouluajalta. Lisäksi se on tärkeä arvopaperi, joka säilyttää arvonsa."

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen uutistoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.