Hyvä tahto

Jouluevankeliumissa puhuttiin ennen hyvästä tahdosta. Uudessa raamatunkäännöksessä hyvän tahdon tilalle laitettiin Jumalan rakkaus.

Aiempi käännös on mielestäni osuvampi. Se tuo lisäksi esiin monien odotuksen.

Jouluna toivoo, että kokisi ihmisten hyväntahtoisuutta ja että itsekin siihen kykenisi. Hyvä tahto ihmisten välillä ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Ei edes jouluna. Miksi muutoin tarvittaisiin hyvän tahdon lähettiläitä, jotka kannustavat huolehtimaan heikommista ja avun tarpeessa olevista. Hyvän tahdon ihmisille on jouluna kova kysyntä.

Hyvä tahto on koetteella erityisesti jouluna. Näin käy, sillä joulu on ladattu täyteen myönteisiä odotuksia. Perheet, suvut ja ystävät kokoontuvat. Juhlaa valmistellaan, ja laulut virittävät tunnelmaa.

Odotusten paineessa kaikkien hyvä tahto ei riitä. Ikävät ajatukset muuttuvat ilkeiksi sanoiksi ja teoiksi. Jouluna ne särkevät enemmän kuin minään toisena ajankohtana. Ja mitä miettiikään hän, joka viettää juhlaa yksin tai unohdettuna.

Vanhan käännöksen mukainen jouluevankeliumi kertoo, kenen hyvästä tahdosta enkelit lauloivat. Ei ihmisten, vaan Jumalan.

Enkelit ylistivät Jumalaa, sillä Hän toi rauhan maailmaan. Hän osoitti ihmisiä kohtaan hyvää tahtoa, jotta nämä löytäisivät levon ja eläisivät sovussa.

Joulun sanoma on siis tämä: riidoista, vastakkainasetteluista, pahoista sanoista ja monista puutteista huolimatta Taivaallinen Isä tahtoo meille hyvää. Tästä syystä Jeesus syntyi.

Ensimmäisestä joulusta lähtien meidät on kutsuttu osoittamaan toisillemme hyvää tahtoa. Tehtävä on pysyvä. Jos sen täyttämisessä epäonnistuu, saa aloittaa uudestaan.

Tänä jouluna sinä voit olla hyvän tahdon ihminen toisille. Keinot siihen löydät, jos vain tahdot. Voiman hyvän tahtomiseen puolestaan saat joulun sanomasta. Sinulle on syntynyt Vapahtaja.

Toivotan joulurauhaa kaikille.

Kirjoittaja on Lapuan hiippakunnan piispa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.