Hyvän koulun kello kuuluu kauas

Suomalainen koulutusjärjestelmä arvostetaan kansainvälisesti korkealle. Maailmalla tiedetään, että Suomessa osataan kouluttaa kansalaisia hyvin tuloksin ja vielä pienillä resursseilla.

Meitä tullaan ihmettelemään kaukaakin ja koulutuksestamme halutaan kuulla aina vaan enemmän. Mitä sanoisi kauppias tällaisessa tilanteessa? Tietenkin, että nyt pitää avata kauppa ja laajentaa markkinoita, jotta saamme tuotteita myydyksi mahdollisimman paljon.

Meillä on siis hyvä, laadukas tuote, koulutusosaaminen, jota halutaan ostaa. Mutta osaammeko myydä? Emme, tai ainakin olemme vielä alkutekijöissä. Keski-Suomi voi kyllä kehua omaa osuuttaan koulutusviennin edistämisessä EduClusterin kautta, mutta valtakunnallisesti olemme vielä melko pieniä tekijöitä.

On todella hyvä, että opetusministeri Krista Kiuru (sd.) asetti elokuussa selvitystyöryhmän tutkimaan koulutusvientimme tilannetta. Ryhmä keräsi kyselyllä ideoita koulutusviennin edistämiseksi. Raportissa konkreettiset esitykset jäävät kuitenkin ohuenlaisiksi.

Selvitysryhmä esittää toimenpideohjelmaa, jossa laadunhallinta ja oppiminen nostettaisiin keskiöön. Suomeen rekrytoitaisiin lisää motivoituneita opiskelijoita, poistettaisiin lainsäädännöllisiä esteitä, tehtäisiin koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa, tuettaisiin kehityspolitiikkaa ja vahvistettaisiin myönteistä Suomi-maakuvaa. Hyviä tavoitteita, mutta miten ne konkreettisesti toteutetaan?

Hyvistä edellytyksistä huolimatta emme ole kyenneet luomaan koulutusviennistä taloudellisesti merkittävää liiketoiminta-aluetta. Koulutusviennin kasvun esteiksi on todettu esimerkiksi sopivien tukimuotojen puute, heikkoudet osaamisen tuotteistamiseen ja liiketoimintaan liittyvässä osaamisessa, vientitoimijoiden vähäinen yhteistyö sekä tutkintoon johtavasta koulutuksesta perittäviin maksuihin liittyvät rajoitukset.

Selvitystyöryhmä puuttuukin juuri konkreettisimmin tutkintoon johtavan koulutuksen maksuihin. Maksuja kaavaillaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Naapurimaidemme Ruotsin ja Tanskan esimerkit maksujen käyttöönotosta eivät kuitenkaan ole rohkaisevia.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on romahtanut. Lukukausimaksuja määräämällä emme tee koulutuksestamme yhtään parempaa tai houkuttelevampaa. Sen sijaan voimme huolehtia osaamisen laadun säilymisestä riittävillä resursseilla ja kehittämistyöllä.

Hyviä koulutyön ja ilmapiirin tuloksia voi esitellä myös vaatimattomammin ja omassa maassakin. Perustin viime keväänä eduskuntaan Työrauha kouluun -työryhmän.

Ryhmän tavoitteena oli eduskunnalle työstettäväksi tulevan koulun työrauhaa koskevan lakipaketin käsittely epävirallisemmin keskustellen ja mahdollisia muutosesityksiä kooten.

Tänä syksynä muutimme ryhmän nimen Hyvä koulu -työryhmäksi ja samalla laitoimme liikkeelle Yhdessä hyvään kouluun -projektin. Mielestämme on tärkeää jatkaa koulun hyvinvointikeskustelua laajemmin.

Yhdessä hyvään kouluun -projektin päätavoitteina on tuoda julkiseen keskusteluun eri kouluasteilla ja eri kouluissa käytössä olevia hyviä käytänteitä.

Koulu-uutisointi on keskittynyt negatiivisiin asioihin, kuten kiusaamiseen ja väkivaltaan. Hyvä koulu -ryhmä kokoaa ideoita ja menetelmiä siitä, miten kaikki viihtyvät koulussa, kaikilla on turvallinen olo ja kukaan ei kiusaa. Jotta nuoremme kasvaisivat tulevaisuuden osaajiksi, on ruokittava positiivisempaa kouluotetta ja ympäristöä. Sitä tekevät parhaiten ne ihmiset, jotka koulussa tai koulun kanssa toimivat.

Ryhmän konkreettiseen toimintaan kuuluvat vierailut eri kouluilla, asiantuntijaseminaari sekä TV:n ajankohtaiskeskustelun järjestäminen.

Haluamme erityisesti selvittää millainen ilmapiiri kouluissa on puuttumisen ja oppilaan tukemisen suhteen, miten lahjakkuutta tuetaan, onko pedagogiseen johtamiseen aikaa ja miten sitä toteutetaan.

Meitä kiinnostaa myös miten uusi työrauhalaki vaikuttaa koulun toimintaan ja onko jo ehditty pohtia, mikä kouluissamme on nyt hyvää, jota kannattaa vaalia, mitä sen eteen tehdään ja on jo tehty. Haluamme, että hyvän koulun kello kuuluu kauas!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.