Hyvät, pahat ja valtionyhtiöt

Yhteiskuntaneuvottelut ovat motissa kuin VR lumisateessa, mutta pörssi viilettää vuoden alusta 11 prosenttia plussalla. Pääoma sopeutuu maailman muutokseen, kansakunta ei. Yhä useamman mielessä BKT:n vastakohta on AKT.

Päättyvän pörssivuoden menestyjillä ei ole enää juurikaan tekemistä Suomen kanssa. Niiden bisnekset ovat maailmalla.

Myös niiden omistus on ulkoistettu tehokkaasti. Menestyjiltä löytyy enää muutama hassu kotimainen omistaja. Kotitaloudet omistavat vain 23 prosenttia suomalaisista pörssiosakkeista. Menestyjien osinkovirtojenkin karatessa pääosin ulkomaille voimme olla kiitollisia siitä, että osakkeilla käydään sentään vielä kauppaa täällä.

Kun Suomessa vatvotaan Alexander Stubbin (kok.) sanomisia eduskunnassa, ovat parhaat yhtiömme käytännössä jo pitkälle hallintarekisteröidyt ulkomaisten toimesta. Kovasti pohdittiin, mukaan lukien hämmennyksen aiheuttaja itse, mistä ihmeestä se luku 90 oikein tuli. Veikkaan, ettei mieleen välähtänyt suorien osakeomistusten kannatus, vaan suora kulma.

Tällä menolla alkaa olla aivan sama, missä suomalaisten omistukset rekisteröidään. Sote-uudistuksen jälkeen se tapahtuu varmaan kirkkoherranvirastossa.

Ulkomainen pääoma on tervetullutta ja välttämätöntäkin talouskasvulle, mutta ihmettelen, miksemme ota kotitalouksia mukaan vaurastumisen polulle? Emme ole luoneet veroilta ja asenteelta houkuttelevaa kotia kansankapitalismille.

Suuryhtiöiden kategoriassa 75 prosentin vuosituotollaan tähtiosakkeen, Nokian Renkaiden, omistuksesta jo yli 70 prosenttia on ulkomailla. Lähes saman verran tuottaneen Amer Sportsin omistuksesta on ulkomailla yli 50 prosenttia. Pörssivuoden jaetulla pronssisijalla yli 50 prosentin tuotoillaan Huhtamäen ja Elisan ulkomaiset omistusosuudet ovat noin 45 prosenttia. Näin parhaat yrityksemme hinnoitellaan ulkomailla.

Vuonna 2015 pörssimenestyjien listalta puuttuvat niin kotimaiset kaupan alan kuin myös media-alan yhtiöt. Anssi Vanjoen työryhmä listasi eväät, joilla jälkimmäisille luodaan reilu kilpailuympäristö. Perusongelmaksi jää, että nykynuoriso aloittaa aamunsa jollain muulla kuin lehdellä.

Ne yhtiöt, jotka jäävät tältä pörssivuodelta luokalle, ovat valtio-omisteisia. Penaalin tylsimmät kynät ovat suoraan valtion salkusta. ”Viiden kärjessä” eli Outokummussa, SSAB:ssä, Fortumissa, Metsossa ja TeliaSonerassa valtiolla on kiinni yhteensä kahdeksan miljardia euroa. Vuoden alusta näiden kurssit ovat pudonneet yhtiöstä riippuen 15–50 prosenttia.

Yhtiöissä, joihin valtio on sekaantunut, on ollut jokin pelastusoperaatio käynnissä, tai ainakin sellaiseen on varauduttu. On haluttu painaa kaasua yhteisen edun nimissä. Sitten on jouduttu sivuluisuun, joka ei ole oiennut ennen kuin on rytissyt. Aitaa on kaatunut, kun omistaja-arvopolitiikka on jätetty paitsioon.

IMF:n mukaan maailmantalous kasvaa nyt neljättä prosenttia ja euroaluekin puolitoista prosenttia. Sopeutumiskykyiset globaalit vientiyritykset näyttävät kyllä menestyvän.

Sen sijaan Antti Rinteen (sd.) puheet Suomen vientivetoisesta elpymisnäkymästä osoittavat, että museotoiminta saa vereksen kilpailijan demareiden uskollisimmille kannattajilleen laatimasta vaihtoehtobudjetista. Siinä ei ole sisäistetty, että moderni arvontuotto perustuu osaamiselle sekä tiedolle ja sen hyödyntämiselle. Ei kappaletavaran nikkaroinnille maailman äärissä. Varsinkin puolueen nuoremman kaartin esiintyminen talousasioissa on ollut kuin parodiasta, jossa aikuinen hauskuuttaa imitoimalla päiväkotimesoamista puku päällä.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomi pysynee neljättä vuotta peräkkäin taantumassa. Jos joku vielä uskoo, että tästä noustaan ilman saavutetuista eduista tinkimistä, neuvoisin tarkistamaan lääkityksen pikaisesti.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.