Hyvävartaloinen ulkoasuministeri

T ervetuloa hyvät ihmiset! Hienoa, että olette tulleet juhlimaan kanssamme. Juhlapuhujaksemme olemme iloksemme saaneet ulkoministeri Alexander Stubbin. Koska ulkoministerimme vartalosta näkee päällepäin heti, että hän on intohimoinen liikunnan harrastaja, erityislajinaan triathlon, olisi ehkä sittenkin paikallaan, että häntä nimitettäisiin ulkoministerin sijaan ulko asuministeriksi.

Ulkoasuministeriyden puolesta puhuu myös se, että Stubb käyttää aina äärimmäisen hyvin leikattuja pukuja, jotka tuovat hänen parhaat puolensa aivan loistavasti esiin.

Siinä kuvitteellinen esittely arvokkaassa juhlatilaisuudessa.

Vaikka Alexander Stubbilla (kok.) onkin näyttävä ulkomuoto, korostetaan silti aina ennen kaikkea hänen asiaosaamistaan, kielitaitoaan ja sosiaalista lahjakkuuttaan. Nehän ovat hänen parhaita puoliaan.

Samaa voisi sanoa pääministeri Mari Kiviniemestä (kesk.). Tosin hänen kohdallaan näihin piirteisiin kiinnitetään huomiota käänteissä järjestyksessä: ensin arvioidaan ulkomuoto sitten - ehkä - havainnoidaan osaakos se jotain.

OLISIKO Stubb tai joku muu yhtä muodollisesti pätevä miesministeri voitu esitellä alussa kuvatulla tavalla satojen vieraiden edessä?

No ei kyllä.

Mutta Kiviniemi voidaan kyllä esitellä. Hän on nainen.

Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki ylisti Kiviniemen ulkonäköä Keskon 70-vuotisjuhlassa runsaan 700 kutsuvieraan edessä ( Kauppalehti 27.1.) ehdottamalla, että Kiviniemi voisi pääministerin sijaan olla kokovartaloministeri, koska vartalosta saa sen verran edustavan kuvan.

Kiviniemen ulkoista olemusta voidaan arvioida surutta - ja on sitä arvioitukin. Milloin tuijotellaan kotelomekossa takaapäin otettuja kuvia, milloin bikinikuvia perhelomalta. Ja hiukset ovat tekstaripalstalla toistuva kommentoinnin kohde.

Ulkomuotoon liittyviä positiivisia kommentteja jotkut nimittävät myös kohteliaisuuksiksi. Niitä kai Halmesmäkikin kuvitteli laukovansa pohjalaisen huumorin höystämänä. Mutta ihan mihin tahansa tilanteeseen ja kenelle tahansa hönkäistynä ne eivät sovi.

Kun arvokkaassa tilaisuudessa pääministerin ulkomuotoa ylistetään juhlavieraille, tulee pakostakin tunne, että sekös se tärkeintä tässä olikin. Saada näyttävä ja edustava vartalo puhumaan - niin - no, jotain. Vieraatkin viihtyvät, kun on miellyttävää katseltavaa.

MUTTA hei! Jos Halmesmäki onkin feministi, joka kommentillaan yrittää purkaa kritisoitua kahtiajakoa (dualismia) mieleen (pää) ja ruumiiseen (vartalo). Jako pohjaa filosofi Descartesin lausumaan "ajattelen siis olen", jota pidetään länsimaisen rationalismin perustana. Etenkin feministit arvostelevat voimakkaasti tätä jakoa, sillä jaossa mieli (kulttuuri) ylevöitetään ja ruumis (luonto) koetaan alhaisena.

Entäs jos Halmesmäen sisäinen feministi yrittikin rikkoa juuri tätä kahtiajakoa pää- ja kokovartaloministeri-puheillaan?

No tuskin yritti.

Kaiken varalta, jos joku nyt ottaa tosissaan Halmesmäen feminismispekulointini: this is humour. Savolaista sellaista.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Uusimmat

Kolumnit

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Kolumni: Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Kolumni: Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

Sami etsii paikkaansa perheessä ja koulussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.