Iän tuottavuusvaikutus kasvaa

Väestön ikääntymisen vuoksi eläkkeelle siirtymistä on tarpeen myöhentää. Talouskehityksen kannalta toinen tärkeä kysymys on, miten tämä vaikuttaa talouden tuottavuuteen? Tarkemmin sanottuna, miten ikä vaikuttaa tuottavuuteen?

Asiasta on tehty viime vuosina paljon tutkimusta Suomessa ja muualla. Tulokset ovat osin ristiriitaiset. Toisissa tutkimuksissa havaitaan, että vanhimpien työntekijöiden tuottavuus suhteessa nuorempiin heikkenee, kun taas toisissa tuottavuuden suhteellista vajoamista ei havaita.

Tulosten eroavaisuudet selittyvät osin aineistojen ja menetelmien eroavaisuuksilla. Mutta tulosten erot johtuvat myös osin siitä, että iän ja tuottavuuden yhteys vaihtelee eri tilanteissa. Nuoruus auttaa fyysisissä suorituksissa, mikä näkyy veteraanien urheilutuloksissa. Nuoruudesta näyttäisi olevan etua myös uudenlaisten asioiden omaksumisessa. Tämä näkyy muun muassa silloin, kun opetellaan uusien teknisten laitteiden käyttöä. Toisaalta ikä tuo mukanaan kokemusta ja lisää viisautta.

Työelämässä tarvitaan kaikkia näitä kolmea ominaisuutta, eli fyysistä suorituskykyä, oppimiskykyä ja viisautta, mutta vaihtelevissa suhteissa. Tästä syystä iän ja tuottavuuden välinen yhteys vaihtelee eri aikoina ja erilaisilla toimialoilla.

 

Ennen vanhaan korostui fyysinen suorituskyky, mikä suosi nuorehkoja työntekijöitä. 1990-luvun puolivälissä käynnistynyt tieto- ja viestintäteknologian murros puolestaan painotti uusien tekniikoiden ja toimintamallien omaksumista, mikä myös suosi nuorehkoja työntekijöitä.

Tähän viittaa myös suomalaiset tutkimustulokset, joiden mukaan elektroniikkateollisuudessa vanhimpien työntekijöiden tuottavuus suhteessa nuorempiin heikkenee, mutta perinteisimmillä teollisuusaloilla (metallin perusteollisuus ja metsäteollisuus) vastaavaa heikkenemistä ei havaita.

Tärkein kysymys tietysti on, mikä on iän ja tuottavuuden välinen yhteys tulevaisuudessa? On useita merkkejä siitä, että tieto- ja viestintäteknologian kaikkein kiihkein murros on tältä erää ohi. Yhdysvalloissa tuottavuuden kasvutrendi kääntyi alaspäin jo useita vuosia ennen finanssikriisiä.

 

Työpaikkarakenteiden muutoksen kiihkeyttä osoittavat indikaattorit ovat osoittaneet laskusuuntaa jo ainakin yhden vuosikymmenen ajan. Myös arkielämässä näemme merkkejä teknologisen kehityksen eräänlaisesta vakiintumisesta. Tietoteknisistä välineistä on tullut niin helppokäyttöisiä, että iällisesti kaikkein edistyneimmätkin niitä nyt jo sujuvasti käyttävät.

Nyt kun teknisistä välineistä on tullut käyttäjäystävällisiä, yrityksissä tarvitaan ennen kaikkea yleistä kokemusta ja viisautta, että välineitä voidaan hyödyntää mahdollisimman järkevästi erilaisissa tilanteissa. Iän ja tuottavuuden välinen yhteys lienee siten nousussa. Tästä saisimme tervetullutta helpotusta tuleviin talousvaikeuksiimme.

 

Kirjoittaja on Jyväskylän kauppakorkeakoulun professori ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja.