Ikääntyminen, ikääntyminen ja ikääntyminen

Valtiovallan ylin johto, pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen etunenässä, on ollut viime aikoina huolestunut väestön ikääntymisestä. Virkamiesten laskelmien mukaan vajaan viidentoista vuoden kuluttua Suomessa on noin satatuhatta työntekijää vähemmän kuin nyt. Vastaavasti eläkeläisiä on lähes puoli miljoonaa enemmän. Ikääntyminen pistää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ahtaalle, hyvä jos ei polvilleen.

Miten tässä nyt näin kävi? Kautta vuosikymmenten tapana on ollut toivottaa kanssaihmisille pitkää ikää ja terveyttä. Hyviä eläkepäiviä! Nyt väestön ikääntyminen on kansantaloutta uhkaava mörkö, häkämiesmäinen Venäjä.

Onko uhkakuvien maalailussa kyse hätävarjelun liioittelusta vai järkevästä ennakoinnista, jolla koko ongelma saadaan ratkaistua ennen sen syntymistä?

VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN luo taloudellisia uhkakuvia, muttei välttämättä niin ylitsepääsemättömiä kuin usein annetaan ymmärtää. Eivätköhän nämä parjatut markkinavoimat hoida tämäkin ongelman, yhdessä eduskunnan lainsäätäjien kanssa, ilman pysyviä vaurioita.

Ikääntymisen tuoma huoltosuhdeongelma, passiiviväestön kasvu suhteessa työssäkäyvään aktiiviväestöön, ratkeaa pääosin kahta kautta.

Ensinnäkin työvoiman tuottavuuden nousu lisää kansantuloa. Kahden prosentin kasvu tuottavuudessa vastaa noin 25 tuhannen ihmisen työpanosta. Jos tuottavuuskasvu pysyy likipitäen aiempien vuosien vauhdissa, sadan tuhannen työllisen vähentyminen kuitataan jo viidessä vuodessa.

Kymmenessä vuodessa tuottavuuskasvu nostaa tulotasoa yli kahdellakymmenellä prosentilla. Siitä riittää materiaalista jaettavaa koko kansalle, myös eläkeläisille.

Jatkuuko tuottavuuden nousu viime vuosikymmenten tahdissa, eli noin kahden prosentin vuosivauhtia? Eiköhän, vaikka palvelujen osuus kansantaloudesta on kasvussa ja siellä tuottavuuden kasvu on perinteisesti ollut tehdasteollisuutta hitaampaa.

Näkemystä tukee se, että julkisella sektorilla ja yksityisessä palveluissa ei ole vielä hyödynnetty informaatioteknologian mahdollisuuksia täysimääräisesti. Niukasta työpanoksesta tulee tässä hyvä kirittäjä, kun pula ammattitaitoisesta työvoimasta pakottaa uusien työtapojen ja tekniikan käyttöönottoon. Pakko on hyvä konsultti.

TOISEKSI ORASTAVA työvoimapula tulee lisäämään työperäistä maahanmuuttoa, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen epäröinnistä huolimatta. Tässäkin taustalla ovat samat asiat kuin tuottavuuden kasvussa. Työvoimapula ohjaa yksityisiä yrityksiä ja julkista sektoria uusiin toimintatapoihin. Työvoiman lisääntyvä täsmätuonti ja aktiivinen rekrytointi ulkomailta ovat tästä jo toimivia esimerkkejä. Lähes joka kunnassa työskentelee ulkomailla koulutettuja lääkäreitä, hitsareita ja siivoojia. Seuraavassa vaiheessa yritykset perustavat työvoiman värväyskonttoreita Venäjälle ja Aasian maihin. Tervetuloa Suomeen!

Vuonna 2025 suomalaiset ovat nykyistä vanhempia ja terveempiä. Suomi on aiempaa monikulttuurisempi maa. Suomalaiset ovat myös nykyistä vauraampia. Voimme toivottaa jatkossakin tuttaville pitkää ikää ja hyviä eläkepäiviä.

Kirjoittaja on 47 -vuotias nuori, joka toimii kansantaloustieteen professorina ja taloustieteen tiedekunnan dekaanina Jyväskylässä yliopistossa. Näillä näkymin hän aikoo olla töissä vielä vuonna 2025.