Ilman lämmitystä saattaa tulla kylmä

Viime viikon perjantaina se sitten tapahtui: öljy loppui. Ei tosin koko maailmasta, vaan meidän säiliöstämme.

Oli vähän epäselvyyttä, koska tupaöljyä oli otettu edellisen kerran, ja lisäksi elettiin vähän niin kuin kahtena edellisenäkin talvena - ikään kuin ilmastomuutos olisi jo vienyt pakkaset mukanaan. Pääsi vaje yllättämään.

Ensin piti tietysti marssia peilin eteen ja etsiä syyllinen. Ei mennyt pitkään.

Sitten piti miettiä, miten tästä eteenpäin. Oli viikonloppu edessä ja yöpakkasia tulossa. Sauna oli kuumana ja vesi kylmänä.

Vaimo ehdotti öljyn tilaamista.

Öljyfirmasta kerrottiin, että kestää kolmesta kuuteen päivään ennen kuin tankkiin saadaan täydennystä. Tuli mieleen, että hakeekohan ne sen Saudi-Arabiasta asti vai onko asiakaspalvelu muuten vaan vaiheessa.

Teinit pyörittelivät silmiään. Kesämökillä periferiassa on kivaa, mutta ei ole kivaa, kun periferia tulee kotiin.

LAUANTAINA TUPA oli kohtuullisen lämmin, kun ulkona oli aurinkoinen päivä eikä edellisillan lämpö ollut vielä karannut kokonaan. Eteisessä pohiseva ilmalämpöpumppu auttoi sekin, mutta se oli hankittu reilu vuosi sitten öljylämmityksen täydentäjäksi eikä siitä riitä pakkasilla tehoa koko talon tarpeisiin.

Vesi oli sopivan kylmää juotavaksi ilman ylenmääräistä valututusta; kylpemiseen se ei kuitenkaan soveltunut - kai sitä itsekin kuuluu johonkin pullamössösukupolveen, joka menee kananlihalle heti, kun veden lämpötila on pienempi kuin ruumiinlämpö.

Sunnuntaina oli havaittavissa pientä kireyttä henkisessä ilmapiirissä, mutta illalla helpotti, kun käytiin ystävien luona saunassa ja valittamassa näitä Pohjolan loputtoman pitkiä ja kylmiä talvia.

Maanantaina tankkiautofirmasta soitettiin ja kerrottiin, että öljy tulee seuraavana päivänä. Suupielessä tuntui jo pieni hymynkare.

Tiistaiaamuna kare katosi, koska sisälämpötila huiteli kymmenen asteen nurkilla, vaikka huoneistossa pohottikin ilmalämmön lisäksi kolme sähköistä lisälämmitintä. Onneksi säiliö saatiin aamupäivällä täyteen ja öljypoltinkin lähti käyntiin - tosin pahanenteisesti yskien ja savuttaen.

Poltin tuntui käyvän normaalia takkuisemmin ja illalla se kertaalleen sammuikin. Keskiviikko meni hyvin, mutta torstaiaamuna patterit olivat kylminä ja vesi 20-asteista.

Huoltomies saatiin perjantaiksi. Sanoi polttimesta, että tukossa oli. Lisäsi vielä, että kattilakin alkaa olla aikansa elänyt, kun lämmittää enemmän ulkoilmaa kuin sisätiloja.

KOKEMUS OLI - toivottavasti ei ole enää nyt - mielenkiintoinen.

Aluksi sitä etsi eräänlaista mökkeilyasennetta, mutta se ei kovin pitkälle riittänyt.

Lämmintä vettä saatiin kuumentamalla kattilassa liedellä. Muuta lisälämpöä taiottiin pesemällä pyykkiä, käyttämällä kuivausrumpua ja tekemällä uuniruokia. Telkkarikin oli päällä. Aamuisin keittiötä lämmitettiin kiertoilmauunilla. Ihmiset lämmitettiin vaatteilla. Yöllä koirakin sai tulla sänkyyn.

Kissat eivät ole koskaan lupia kyselleetkään.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen aluetoimittaja.