Ilmastonmuutos ja matkailu avaavat tietä myös viruksille

Virukset kuuluvat niihin ympäristötekijöihin, joiden merkitystä luonnolle ja näin ihmiskunnalle on vaikea hahmottaa. Mikrobien havaitseminen, diagnostiikka ja geenitekniikka ovat edenneet viime vuosina paljastaen nähtäväksi tämän muutoin näkymättömän maailman.

Tutkimus on mahdollistanut uusien virusten löytämisen. Entisiä viruksia, flaviviruksia on eristetty yli 70 ja ihmiselle haitallisia niistä on noin 15.

Viruksille on ominaista kyky muuntua ja etsiä uusia geeniyhdistelmiä. Suotuisissa oloissa syntyvien uusien muotojen perässä pysyminen on hidasta ja niiden terveysvaikutusten selvittäminen ajoissa on lähes mahdotonta.

Monet ihmiselle haitallisista viruksista aiheuttavat kuumetauteja tai hengitystiehyiden tulehduksia. Viruksia on myös vaikea välttää. Etenkin pisaratartunnat ovat vaikeita ja helposti maailmanlaajuisia epidemioita aiheuttavia.

Virukset vaikuttavat eriasteisesti ihmisiin. Monet ovat lähes immuuneja tartunnoille ja toiset voivat kuolla saman viruksen infektioon. Esimerkiksi tropiikissa pysyvästi asuvat eivät juuri huomaa hyttysen levittämää denque-tautia.

Virukset tarvitsevat yleensä leviämiseen väli-isäntää, joksi parhaiten sopii jokin niveljalkainen, puutiainen tai hyttynen.

Suomessa on vähälukuisena esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Koillismaalla puutiaisen levittämää aivokalvontulehdusta aiheuttavaa virusta. Uusien virustyppien tuloon Suomeen vaikuttaa kuitenkin ilmastonmuutos ja matkailun lisääntyminen.

Virusten leviämisessä on linnuilla keskeinen tehtävä. Hyttyset ovat virusten lähtökohtia ja lintuja pistämällä virus siirtyy lintujen muutossa uusille alueille.

Esimerkiksi käy Länsi-Niilin virus, joka nimensä mukaisesti eristettiin ensimmäisen kerran Ugandasta. Afrikasta virus siirtyi lintujen mukana Yhdysvaltoihin.

Pahimpana vuotena Yhdysvalloissa tartuntoja ihmisiin havaittiin jo noin 10 000. Kuolemantapauksiakin oli lähes 300. Virus eristettiin kaikkiaan noin 200 lintulajista.

Suomeen viruksia tulee helpoiten matkailijoiden mukana. Monella trooppisella loma-alueella ei huomaa infektoituneen hyttysen puremaa. Eräistä maista tulevien matkailijoiden verenluovutus on kielletty Suomessa todennäköisen tartunnan takia. Euroopassa tällainen maa on muun muassa Kreikka.

Hyttysen pistoa on vaikea välttää Etelä-Euroopassa ja Afrikassa. Yhdysvalloissa Länsi-Niilin virusta torjutaan torjunta-aineiden lentolevityksellä, mikä toisaalta ei luonnonsuojelun kannalta ole toivottavaa.

Monet uudet virukset kehittyvät Kaukoidän suurissa ”hautomoissa”. Sieltä lähinnä tarhalintujen välityksellä virukset ovat levinneet muualle ihmisen harjoittaman elintarvikekaupan välityksellä. Luonnonvaraisten lintujen merkitys on vähäinen.

Ihminen on vaikuttanut virusten lisääntymiseen etsiessään keinoja torjua jo tunnettujen typpien vaikutuksia. Laboratorioissa voi sattua myös työtapaturmia: Ennalta ei voida aavistaa, minkälaisia viruksen mutantteja kokeissa syntyy. Tuloksena voi olla vielä haitallisempi tyyppi kuin alkuperäinen.

Tutkimusetiikka ei ole ollut tällöin riittävä. Tutkimusaiheen valvonta ja jo hankkeen aloittamisen kieltäminen tulisi olla mahdollista siitäkin huolimatta, että halutaan vaalia tutkimuksen vapautta.

Erityisen vaikea ongelma aiheutuu, jos viruksesta syntyy sellainen muoto, joka leviää pisaratartuntana.

Vääriin käsiin joutuneena tällainen virustyyppi voi aiheuttaa sairauksia miljoonille ihmisille. Tulevaisuuden sotia voidaan käydä tämänkaltaisilla uusilla bioaseilla.

On vaikea hahmottaa, mitä etuja näiden virusten muuttaminen voi tarjota ihmiskunnalle. Suomikaan ei lämpenevässä maailmassa pysy erossa uusista hyttyslajeista ja niiden tuomista taudinaiheuttajista.