Ilmastonmuutos vaikuttaa metsienkäsittelyyn

Ilmastonmuutos on lisännyt Suomen metsien kasvua, vaikka pääosa metsien kasvunlisäyksestä johtuukin hyvästä metsänhoidosta ja metsäojituksista. Puut ovat pystyneet hyödyntämään kohonneen lämpösumman sekä ilmakehän lisääntyneen hiilidioksidipitoisuuden.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan vuoden keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Tulevien 50 vuoden aikana keskilämpötilan arvioidaan nousevan kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi vielä paljon nopeammin. Suomen metsät vähentävät ilmaston lämpenemistä hyvän kasvun johdosta toimimalla hiilinieluina.

Erityisesti pohjoisen Suomen metsät hyötyvät ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksesta myös tulevina vuosikymmeninä. Metsienkäsittelyn on kuitenkin muututtava, jotta tuhoilta vältyttäisiin.

Kuusen viljely on lisääntynyt nopeasti koko maan alueella. Keski-Suomessa kolme neljästä uudistusalasta viljellään kuuselle, Pohjois-Savossa reilusti enemmän.

Puulajit pitäisi valita ensisijaisesti kasvupaikkatyypin mukaan, nyt kuusta viljellään jopa liian karuilla kasvupaikoilla. Kuusen viljelyn yleistyminen voi lisätä metsätuhoja tulevaisuudessa.

Roudattoman talven kausi lyhentynee eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Merkittävä osa voimakkaista tuulista puhaltaa talvella, myös talvisadanta lisääntyy.

Varsinkin pintajuurinen kuusi on herkkä tuulituhoille, koska routa ei enää pidä pehmeässä maassa puuta pystyssä. Raskas räntälumi tarttuu puihin, jolloin niitä kaatuilee juurineen tai runkoja taittuu aiempaa useammin, mikä lisää erityisesti männyn ja koivun lumituhoja.

Tulevaisuudessa kuivia ja kuumia kesiä on aiempaa useammin. Kuivuutta huonosti kestävä kuusi altistuu tällöin helpommin hyönteistuhoille, erityisesti kirjanpainajille. Kuusi altistuu kuivuudesta aiheutuvan stressin johdosta myös sienitaudeille. Myös metsiä tuhoaviin vieraslajeihin kuten havununnaan on syytä varautua.

Ilmaston lämpenemisen myötä kuusen- ja männynjuurikääpä yleistyy yhä pohjoisemmassa.

Ilmassa lentävät itiöt saastuttavat lämpimien kelien aikana kaadettujen kantojen pinnat ja juurenniskat, jonka jälkeen tauti leviää juuriston kautta myös terveisiin puihin. Kerran kasvupaikalle tullutta juurikääpää on käytännössä mahdotonta saada kuriin, joten hakkuun yhteydessä tehty torjunta on välttämätöntä sulan maan aikana.

Jatkuva kasvatus ei sovellu juurikäävän jo saastuttamille alueille.

Tuhoriskiä voi varmimmin pienentää suosimalla sekametsien kasvatusta yhden puulajin suosimisen sijaan. Monokulttuurin ongelmat ovat tulleet esille jo nyt esimerkiksi Yyterin tähtikudospistiäistuhoissa.

Sekametsien kasvattamisella voitaisiin hieman lisätä kasvua nykyisestään. Samalla alalla voi olla ravinteisuudeltaan ja maalajiltaan hyvinkin vaihtelevia kohtia, joihin soveltuvat eri puulajit. Alavat ja hienojakoiset osat voitaisiin viljellä kuuselle, ajoittain kuivuudesta kärsivät, lajittuneet ja karummat maapohjat männylle ja karkeat, mutta rehevät kuvion osat rauduskoivulle.

Hirvituhojen pelossa metsänomistajat välttävät nykyisin koivun ja männyn viljelyä. Hirvikannan ja metsienkäsittelyn yhteensovittaminen vaatii vielä erityisesti yhteistä tahtoa, mutta myös tutkimustietoa tarvitaan.

Yksi keskeisimpiä haasteita metsätaloudelle on kasvatushakkuiden tekeminen jatkossa niin, että metsäteollisuus saa tuoretta puuta myös sulan maan aikana ja metsät säilyvät samalla terveinä ja tuottavina. Etelä-Suomen juurikäävän saastuttamissa kuusikoissa on jo paikoin siirrytty käyttämään yhtä harvennuskertaa puun kiertoajan kuluessa. Samalla puuston järeytyminen hidastuu ja osa tukkipuusta jää kokonaan saamatta.

Yhden harvennuksen käytäntö tarkoittaa käytännössä myös usein voimakasta harvennusta. Viime vuodet ovat osoittaneet, että hiljattain voimakkaasti harvennetut puustot ovat altteimpia tuuli- ja lumituhoille.

Vaurioita voidaan vähentää hyvällä leimikkosuunnittelulla. Viime syksy kuitenkin osoitti selvästi, että tutkimusta ja konekaluston kehittämistä tarvitaan vielä paljon.

Kirjoittaja on metsänhoidonjohtava asiantuntija Suomenmetsäkeskuksessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.