Ilmavoimien kansainvälinen harjoitustoiminta

Ilmavoimien kansainvälisellä harjoitusyhteistyöllä ylläpidetään ja kehitetään Ilmavoimien puolustuskykyä, joka tukee myös Ilmavoimien osallistumista kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.

Kansainvälisen harjoitustoiminnan päämääränä on suorituskyvyn ja yhteensopivuuden kehittäminen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuuden maksimoimiseksi Ilmavoimat painottaa harjoituksia, jotka parhaiten kehittävät Ilmavoimien joukkojen suoritus- ja yhteistoimintakykyä sekä valmiutta.

Osallistumista kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan suunnitellaan pitkäjänteisesti ja siten, että se tuottaa lisäarvoa Suomen ilmapuolustukselle. Ilmavoimien kansainvälinen harjoitustoiminta alkoi vuonna 2000 Rovaniemellä järjestetystä Aurora Borealis -harjoituksesta, joka järjestettiin kahdenvälisenä harjoituksena ruotsalaisten kanssa.

Puolustusselonteossa vuonna 2001 määritettiin, että Ilmavoimat kehittää yhteistoimintakykyä ja kykyä osallistua Nato/PfP- harjoituksiin 4–8 Hornetilla. Painopisteenä tuolloin oli lentäjien ja lentotekniikan henkilöstön koulutus.

Tästä voidaan katsoa alkaneen Ilmavoimien määrätietoinen kansainvälisen yhteistoiminnan kehittäminen. Samalla kaikessa taktisessa radioliikenteessä ryhdyttiin käyttämään englantia eikä ohjekirjallisuutta enää käännetty suomeksi. Lentotoiminnassa siirryttiin samaan aikaan metrisistä imperiaaliyksiköihin.

Seuraavissa puolustusselonteoissa (04, 09, 12) Ilmavoimia velvoitettiin perustamaan kansainvälinen valmiusyksikkö, kehittämään toimintaa Naton kanssa sekä harjoittamaan laaja-alaista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Vuoden 2017 selonteossa painotetaan kansainvälistä yhteensopivuutta ja kahdenvälistä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa sekä Yhdysvaltain asemaa tärkeänä kumppanina.

Nykyisin harjoitustoiminnan osallistumisen painopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa, jotka tukevat Ilmavoimien suorituskyvyn ja henkilöstön osaamisen lisäämistä kustannustehokkaasti. Lisäksi hyödynnetään harjoituksia, joita ei voida tai joita ei ole tarkoituksenmukaista järjestää itse sekä harjoituksia, jotka sisältävät Suomesta puuttuvia erityissuorituskykyjä kuten ilmatankkausta tai ilmasta toteutettavaa valvontaa ja johtamista. Pääosa ulkomailla tapahtuneista harjoituksista on toteutettu Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa sekä Saksassa.

Vuosituhannen vaihteessa aloitettu määrätietoinen Ilmavoimien osallistuminen kansainväliseen harjoitustoimintaan on mahdollistanut tehokkaan ja nousujohtoisen suorituskyvyn kehittämisen kaikilla Ilmavoimien osa-alueilla. Ilmavoimat on kyennyt kehittämään henkilöstön osaamista ja toimintatapoja ja näin täyttämään puolustusselonteoissa yhteistoiminnalle asetetut vaatimukset.

Saatujen kokemusten ja osaamisen perusteella Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö on kyetty arvioimaan kolmeen eri otteeseen onnistuneesti Naton asettamien kriteerien mukaisesti niin koulutuksen kuin toiminnallisuuksien osalta.

Suomen osallistuminen vuoden 2018 kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan on jatkumoa edellisten vuosien pitkäjänteiselle osallistumiselle ja yhteistyön kehittämiselle.

Tärkein kansainvälinen harjoituskokonaisuus ensi vuonna on edelleen viikoittainen pohjoismainen, rajat ylittävä koulutus- ja harjoituslentotoiminta Ruotsin ja Norjan kanssa. Toinen tärkeä harjoituskokonaisuus on Itämeren ja Baltian alueella toimivien yhdysvaltalaisten ja muiden Nato lento-osastojen kanssa tehtävä koulutus- ja harjoitusyhteistyö.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimien harjoitusyhteistyö jatkuu ensi vuonna tiiviinä Ilmavoimien osallistuessa Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoitukseen. Yksittäisistä harjoituksista merkittävin on Red Flag -harjoitus Yhdysvalloissa, joka mahdollistaa harjoitustoiminnan viennin jälleen seuraavalle tasolle suorituskyvyn ja osaamisen osalta.

Ilman pitkäjänteistä ja määrätietoista kansainvälistä harjoitustoimintaa Ilmavoimien suorituskyvyn kehittämistä ei olisi kyetty tekemään näin kustannustehokkaasti. Kansainvälisen harjoitustoiminnan syventäminen on elinehto Ilmavoimien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen kannalta.

Suomi ei yksin pysty luomaan omilla resursseilla nykyaikaisen kompleksisen ilmasodankäynnin mukaisia riittävän vaativia ja suuria harjoituskokonaisuuksia ilmasodankäynnin kaikkien osa-alueiden osalta. Ilmavoimat on osoittanut harjoituksissa omalla osaamisella olevansa arvostettu ja haluttu harjoituskumppani ja voimme olla ylpeitä henkilöstömme osaamisesta.

Kirjoittaja on eversti ja Ilmasotakoulun johtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.