Iloiset vapaaehtoiset

Jyväskylässä saattaa näinä päivinä törmätä Robin Hood -pukuihin sonnustautuneisiin nuoriin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian opiskelijat eivät sentään ole ryöstöpuuhissa vaan hyvällä asialla – keräämässä varoja operaatio Nälkäpäivän hyväksi.

Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin suurin vuosittainen keräys. Jokasyksyinen, kolmipäiväinen keräys käynnistyi eilen jo 32. kertaa.

Nälkäpäivänä kerätään varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Sinne tallennetut varat ovat sitomattomia eli niitä ei ole ennalta osoitettu tiettyyn kohteeseen. Varoilla voidaan auttaa siellä, missä kulloinkin on suurin hätä.

Viime vuosina keräys on tuottanut reilut kaksi miljoonaa euroa, josta Keski-Suomen osuus on ollut reilut satatuhatta euroa.

Moni ajattelee Nälkäpäivänä erityisesti maailman aliravittuja. Keskiviikon Keskisuomalainen kertoi koskettavasti lasten nälänhädästä Länsi-Afrikan Sahalin alueella, jossa kärsitään jo kolmannesta kuivuuden aiheuttamasta ruokakriisistä vuosikymmenen sisällä. Jopa miljoona alle viisivuotiasta lasta on niin vakavasti aliravittuja, että he ovat hengenvaarassa.

Valtaosa Nälkäpäivän avustusvaroista suuntautuu ulkomaille, luonnonmullistusten ja sotien uhreille. Katastrofirahastosta annetaan apua myös kotimaassa äkillisen onnettomuuden kohdanneille.

Robin Hood -tempauksellaan Tiimiakatemian yrittäjyyttä opiskelevat nuoret haluavat herättää positiivista huomiota ja viestiä keräämisen olevan hauskaa puuhaa. Opiskelijoita on muuten liikkeellä peräti toistasataa.

Yhtä lailla vapaaehtoistyön riemua saattoi kuulla tiistai-iltana Radio Suomen parituntisessa teemaillassa. Vapaaehtoistyötä tekevät miehet ja naiset eri puolilta Suomea soittivat kokemuksistaan, jotka pääosin olivat hyvin positiivisia.

Mieleen jäi muiden muassa eläkeläismies, joka kertoi käyvänsä säännöllisesti palvelutalossa ulkoiluttamassa vanhuksia. Eikä kyseessä ollut vain ulkoilu huvin vuoksi, sillä mies oli vanhusten apuna lääkärikäynneillä, apteekissa ja kauppa-asioilla.

Hoitajapulassa kamppaileville palvelutaloille tällaiset apuvoimat lienevät todella kullanarvoisia. Ohjelman aikana tuli kuitenkin selväksi, että esimerkiksi vapaaehtoisten vakuutuskäytännöissä ja kulukorvauksissa oli suuria kuntakohtaisia eroja.

Eräiden arvioiden mukaan liki 40 prosenttia suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Vuositasolla tämän on laskettu merkitsevän lähes 150 000 henkilötyövuotta, jonka arvo minimipalkalla mitattuna on noin 2,5 miljardia euroa – lähes viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on verrannut vapaaehtoistyön ja julkisen sektorin tehokkuutta. Sen mukaan vapaaehtoistyö vaatii vain kuudesosan niistä resursseista, jotka tarvittaisiin vastaaviin palveluihin julkisen sektorin hoitamana.

Talousvaikeuksissa kamppailevien kuntien kannattaisi nyt luovasti miettiä, kuinka ne voisivat lisätä tukeaan vapaaehtoistyölle tai ainakin poistaa olemassa olevia esteitä, kuten tilavuokria tai tarpeetonta byrokratiaa.

Uusimmat

Kolumnit

Kun tunnemyrsky saa kulmakarvan kohoamaan

Kolumni: Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Kolumni: Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.