Investointeja innovaatioihin

Junckerin komissio esitteli viime viikolla odotetun investointiohjelmansa, jota on rakennettu varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen johdolla marraskuun ensimmäiset viikot. Investointien vauhdittamiseen Euroopassa on suuri tarve – alueen investointitaso on 430 miljardia euroa alhaisempi kuin ennen rahoituskriisin alkua 2007.

Nyt komissio pyrkii saamaan liikkeille 315 miljardin investoinnit kolmivuotisella ohjelmalla. Kyseessä ei ole siis yksittäinen paketti, vaan laajempi ohjelma, joka koostuu kolmesta eri osa-alueesta.

Ensinnäkin Eurooppaan perustetaan uusi strategisten investointien rahasto, jonka tarkoitus on houkutella 21 miljardin julkisen rahoitusosuuden voimin yksityisiä rahoittajia mukaan hankkeisiin. Uutta veronmaksajien rahaa pottiin ei käytetä, vaan tarvittava ”vipurahoitus” kootaan EU:n talousarviosta ja Euroopan investointipankista.

Toiseksi luodaan hankejatkumo, johon liittyy tukiohjelma investointien ohjaamiseksi sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Ohjelman kolmas osio koostuu paremman säätelyn kokonaisuudesta, joka on nostettu yhdeksi Junckerin komission kärkiprioriteeteista. Tavoitteena on poistaa turhaa säätelyä, vahvistaa sisämarkkinoita ja luoda yrityksille paremmin ennakoitavaa toimintaympäristöä. Tämä on erittäin tervetullutta.

Jos eurooppalaisittain investointitaso on alhainen, Suomessa yritysten tilanne on vieläkin huolestuttavampi.

Tuoreen Expence Reduction Analystsin teettämän Cost Barometer -selvityksen perusteella Suomessa yli neljännes yrityksistä ei suunnittele lainkaan investointeja. Keski-Euroopassa vastaava luku on kuusi prosenttia.

Pääomia Euroopasta kyllä pitäisi löytyä, kunhan tarjolla on järkeviä hankkeita ja pitkän aikavälin säädösvarmuutta.

Esimerkiksi monet yritysten energiainvestoinnit lähtisivät taatusti liikkeille, jos energia- ja ilmastopolitiikan suunta saataisiin viitoitettua riittävän pitkäksi aikaa. Tässä mielessä EU:n 2030-tavoitteet ovat hyvä alku.

Junckerin investointiohjelmassa komission tavoitteena on houkutella yksityinen raha mukaan investoimaan muun muassa kasvua tukeviin energia-, liikenne- ja digiverkkoihin, sekä tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin.

Kipukohtia jatkovalmisteluun silti liittyy, sillä komission suunnitelmissa on irrottaa investointiohjelmaan rahaa mm. EU:n juuri käynnistyneestä Horisontti2020-tutkimusohjelmasta. Horisontti on huipputason tieteen rahoitusohjelma, josta lisäksi rahoitetaan teollisuuden ja yhteiskunnallisten haasteiden tutkimusta ja tuotekehitystä.

Hankalaksi tilanteen tekee se, että EU:n jäsenmaiden esittämien budjettileikkausten seurauksena Horisontin rahoitus on muutenkin aivan aluillaan.

EU-parlamentti ei näitä leikkauksia ole sulattanut. Kyseessä on keskeisesti koko Euroopan unionin tulevaisuuden kilpailukykyyn ja osaamiseen vaikuttava tutkimusrahoitus, kuten esimerkiksi yksilöllisen terveydenhuollon, digitaalisen turvallisuuden ja älykkäiden kaupunkien kehittämistyö.

Myös Keski-Suomi on ollut näissä aihealueissa aktiivisesti mukana.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on kohdentanut Horisontti2020-ohjelmaan vajaa sata, lähinnä huippututkimukseen keskittyvää hakemusta, joista viidelle on saatu nyt myönteinen rahoituspäätös.

Myös Jyväskylän kaupungin Smart Cities and Communities -hanke on ehdolla rahoituskohteeksi, ja päätöstä odotetaan ennen joulua.

Jos tulevaisuuden kannalta tärkeästä Horisontti-tutkimusohjelmasta irrotetaan osa investointien vauhdittamiseen, pidän välttämättömänä että tuo raha suunnataan nimenomaan tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin, eikä putkiin ja piuhoihin. Infraakin tarvitaan, mutta se ei riitä, jos ei tulevaisuudessa ole tuotteita ja palveluja mitä kuljettaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.