Iranin markkinoille on nyt tunkua

Ulkoasiainvaliokunnan delegaatiomme vieraili huhtikuussa Iranissa. Tapasimme maan korkeaa johtoa, puhemiehen, ulko- ja ympäristöministerit sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan edustajia.

Kävimme keskusteluja myös suomalaisyritysten iranilaisten edustajien kanssa ja saimme tutustua Iranin uskonnolliseen keskukseen Qomin kaupungissa.

Kesällä 2015 solmittu Iranin ydinohjelmasopimus on saanut aikaan todellisen vienninedistämisvaltuuskuntien virran Teheraniin. Se ei ole ihme, sillä harvoinpa bisnekselle avautuu maailmalla 80 miljoonan asukkaan valmiita markkinoita.

Suomalaisia arvostetaan Iranissa eikä maidemme välillä ole historiallisia rasitteita, joten on lähinnä itsestämme kiinni, millaisen siivun nappaamme Iranin kaupasta.

Ministerit Lenita Toivakka ja Kimmo Tiilikainen saivat hyvän vastaanoton vieraillessaan Team Finland -hengessä Iranissa. Ministeri Tiilikaisen käynti osui hyvään saumaan, sillä paikallinen media iloitsi juuri positiivisista vaaliuutisista ja osansa hyvästä julkisuudesta sai myös suomalainen osaaminen.

Kiinnostus ympäristöteknologiaamme on nyt suurta. Potentiaalista vientiä voidaan saada aikaan erityisesti jäte- ja vesihuollon aloilla. Myös metsä- ja ICT- sektori ovat vetovoimaisia.

Kysyntää on monille suomalaistuotteille. Sen ovat nähneet myös suuret kansainväliset yritykset, Wärtsilä, Nokia, Kone ja Valmet. Ne ovat palaamassa Iraniin.

Kilpailu kuitenkin kiristyy koko ajan eikä Iranin viennin aikaikkuna pysy avoinna loputtomiin.

Suomalaisfirmojen iranilaiset johtajat valittivat pankkiliikenteen kangertelua. Vaikka kauppa Iranin kanssa on ollut sallittua tammikuun puolivälistä lähtien, rahansiirrot ja maksuliikenne takkuavat edelleen.

Ongelmia koetetaan ratkoa esimerkiksi EU-maiden keskuspankkien ja Iranin keskuspankin sekä muiden paikallisten pankkien yhteistyöllä.

Erinomainen Iranin suurlähettiläämme Harri Kämäräinen on ollut erittäin aktiivinen Suomi-tietouden levittämisessä. Saimme olla avaamassa Suomen vuodenaikoja kuvaavaa upeaa näyttelyä Teheranin modernilla metroasemalla. Yksi näyttelyyn hienoja kuviaan saaneista oli ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen.

Myös koulutusviennin pää on saatu auki. Aalto-yliopisto on jo järjestänyt Teheraniin MBA-koulutuksen yritysjohtajille. Valtaosa ensimmäisistä koulutetuista oli naisia!

Nyt haluamme lisätä ammattikorkeakoulutuksen tunnettuutta. Sain esitellä isännille yhden Suomen parhaimmista ammattikorkeakouluista, Jyväskylän amk:n tarjontaa ja saavutuksia. Yhteys on jo poikinut jatkokeskusteluja paikallisten toimijoiden kanssa.

On ilahduttavaa, että Iranin parlamenttivaalien toinen kierros vahvisti presidentti Hasan Ruhanin maltillista uudistuspolitiikkaa. Maltilliset ja uudistusmieliset veivät yli 40 prosenttia paikoista, vanhoilliset joutuivat tyytymään 28 prosenttiin. Parlamentilla on kuitenkin vain vähän valtaa, merkittävät instituutiot ovat edelleen vanhoillisten käsissä.

Varmaa silti on, että Iran muuttuu vähitellen, siitä pitävät huolen uudet sukupolvet. Kovin nopeaa muutosta on kuitenkin turha odottaa.

Iran haluaa joku päivä kansainvälisen tavaraliikenteen solmukohdaksi. Tavoite eteni hieman, kun pohjoisesta etelään kulkeva ratahanke Moskovasta Bakun kautta Iraniin otti askeleen eteenpäin.

Tuleva rata yhdistäisi tulevaisuudessa Suomenlahden Persianlahteen. 40 vuorokauden merimatka lyhenisi rautatien ansiosta 14 vuorokauteen. Rahtitoimitukset Suomesta Intiaan lyhenisivät jopa 2 000 kilometriä.

Aivan loistavan kulttuuriteon on tehnyt professori Jaakko Hämeen-Anttila suomentaessaan Iranin kansalliseepoksen, Kuninkaiden kirjan. Suurtyötä juhlistettiin Teheranissa näyttävin menoin ja median välityksellä juhlaan pääsivät kansalaiset kaikkialla maassa.

Kuninkaiden kirjan säkeitä osaavat ulkoa kaikki iranilaiset ja se on läsnä kansalaisten arjessa. Meidän Kalevalamme on muuten jo kaksi kertaa käännetty persiaksi.

Ihmisoikeuksien parantamisessa Iranilla, kuten naapurivaltioillakin on paljon petrattavaa. Kuolemantuomioiden määrä on korkea.

Esimerkiksi huumeiden salakuljetuksesta voidaan tuomita kuolemaan. Näin on, vaikka maassa on käytetty huumeita, erityisesti oopiumia vuosisadat. Positiivinen signaali on vasta käynnistynyt kansalaiskeskustelu tuomioiden lieventämisestä.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta.