Isäntä vaihtuu perintötalossa

Lasse Kangas

Suomen keskustan - vuoteen 1965 Maalaisliiton puheenjohtajan vaihtuminen on ollut aina melkoista rytinää.

Se on kuin isännän vaihtuminen perintötalossa.

1980-luvulle saakka oli lähes perinne, ettei isännyydestä vapaaehtoisesti luovuttu.

Viljami Kalliokoski luopui vastentahtoisesti kesäkuussa 1945, kun Urho Kekkonen vaati uusia kasvoja puolueen johtoon. Perustelut olivat yksiselitteiset, "muuten meille soivat kuolinkellot".

Puheenjohtajaksi nousi yllättäen kansantaloustieteen vt. professori V. J. Sukselainen. Aloittaessaan Maalaisliiton johdossa Sukselainen ei ollut kansanedustaja, mutta hän sai nopeasti isännyyden, josta hän luopui kovan taistelun jälkeen vasta 1964. Kouvolan puoluekokouksessa ei sanoja säästetty. Esille oli säätiöiden kautta ohjailtu vaalirahoituskin, ulkopolitiikka ja kaikki mahdolliset kovat aseet.

Johannes Virolainen otti isännän ohjat äänin 888-866.

Virolainen johti puoluetta kovissa vastapuhureissa vaalitappiosta toiseen, mutta piti silti isännyyden vuoteen 1980. Paavo Väyrynen kaatoi Virolaisen äänin 1 737-1 611.

Siinä vaiheessa Kekkonenkin vielä vaikutti taustalla. Tamminiemen isännän kerrotaan todenneen, "yksikin ääni olisi riittänyt".

VÄYRYSEN KAUSI päättyi puolueen perinteistä poikkeavalla tavalla vuonna 1990. Väyrynen ilmoitti yllättäen luopuvansa. Myöhemmin hän on tunnustanut erehtyneensä ja katuneensa päätöstään.

Puheenjohtajakisassa oli historiallista sekin, että isännyyttä tavoitteli ensimmäisen kerran nainen, Eeva Kuuskoski. Naisten lisäksi hänen kannallaan oli myös vahvoja miehiä, keskisuomalaisiakin.

Esko Aho kuitenkin voitti Kuuskosken äänin 1 589-1 418.

Keskusta voitti vuoden 1991 vaalit. Ahosta tuli neljäksi vuodeksi pääministeri. Mutta hän hävisi vuoden 2000 presidentinvaalin Tarja Haloselle. Sen jälkeen Aho ei saanut enää otetta politiikasta, vaikka hän haki ponnistuspohjaa Harwardista saakka.

Aho jätti politiikan, ja keskustan johtoon valittiin vuonna 2002 Hämeenlinnassa Anneli Jääteenmäki täysin ylivoimaisesti. Jäätteenmäki sai 1 471 ääntä. Toiseksi ylsi 764 äänellä Olli Rehn.

Matti Vanhanen sai Hämeenlinnassa vain 120 ääntä. Taatusti ei kenelläkään juolahtanut mieleen, että Vanhasesta tulisi vuotta myöhemmin ensin pääministeri ja sitten myös puolueen puheenjohtaja.

Keskusta voitti vuoden 2003 eduskuntavaalit, ja Jäätteenmäki muodosti hallituksen. Mutta Suomen ensimmäinen naispääministeri kaadettiin jo kesäkuussa 2003 ja sen seurauksena hän luopui myös keskustan puheenjohtajuudesta. Paikat peri Vanhanen.

Vanhasen keskusta on hävinnyt vaalit, mutta pääministeripuolueen asema on säilynyt.

KESKUSTELU ja väittely jatkuu nyt kesäkuuhun saakka. On hyvinkin mahdollista, että ohjat ottaa nainen.

Keskisuomalaisia näissä taistoissa on ollut viimeksi mukana vuonna 1945. Kekkosen ehdokas oli Vihtori Vesterinen Laukaasta, mutta hän kieltäytyi. Sen sijaan Taavi Vilhula Multialta kilpaili puheenjohtajuudesta, mutta hävisi Sukselaiselle äänin 124-85.

lasse.kangas@

keskisuomalainen.fi

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.