Isäntäkuntamalli vie alamäkeen

Ennen jokainen kunta hoiti itse asukkaidensa terveydenhoidon. Lääkäripalvelut paranivat 1970-luvulla, ja terveydenhoito tuli aidosti kaikkien ulottuville. 1990-luvun alun lama käänsi kehityssuuntaa.

Julkisia järjestelmiä juustohöylättiin ja leikattiin. Palveluja karsittiin, sillä verorahat eivät riittäneet kaikkeen.

Toisaalta lääketieteen kehittyminen parantaa koko ajan hoitoja. Suomessa onkin tällä hetkellä paremmat terveys- ja sosiaalipalvelut kuin koskaan aiemmin historiassa. Myös koulut, päivähoito ja muut palvelut ovat huippuluokkaa, vaikka ongelmat nousevat vähän väliä otsikoihin.

Mutta palvelut eivät kehity, jos muutoksia ei tehdä.

Nyt on menossa uusiutuminen terveyspalveluissa. Valtiovalta ajaa kuntia yhteistyöhön. 20 000 asukaan terveyspiirien muodostaminen ei kuitenkaan ole helppoa.

JYVÄSKYLÄN kaupunki on isäntäkuntamallin kannalla. Kaupunki haluaa päättää itse asukkaidensa terveyspalveluista. Jyväskylän palvelut ovat tarjolla myös muille kunnille, rahalla. Päätösvalta säilyy isännällä.

Jyväskylän palveluihin nojaaminen kiinnostaa osaa lähikunnista.

Toinen esillä ollut malli on seututerveyskeskus, jota on valmistellut kahdeksan kuntaa. Siinä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hoitaisi näille kunnille perusterveydenhoidon. Tämän mallin tulevaisuus ratkeaa Laukaan poliittisissa päätöksissä.

Maakunnan etelä- ja pohjoispäässä syntyy omia yhteenliittymiään ja mallejaan. Kunnat löytävät toisensa, liittoutuvat tai ostavat terveyspalvelut ulkoa.

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) pöyhäisi tähän yhteistyöpesään pari viikkoa sitten, kun hän ehdotti 40 000-60 000 asukkaan aluesairaalamallia. Samalla nykyiset sairaanhoitopiirit katoaisivat. Keski-Suomen keskussairaala joutuisi alasajoon, kun maassa keskityttäisiin yliopistollisiin keskussairaaloihin.

TUOLILEIKKI siitä, kuka on kenenkin kumppani tulevissa terveyspalveluissa repii maakuntarakenteita. Jos maakunnallisia ratkaisuja ei löydy, reuna-alueiden kunnat etsivät naapurimaakunnista toisiaan.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on maakunnallinen yhteistyömuoto. Niinpä on kummallista, että perusterveydenhoitoa ei rakenneta samaan yhteyteen. Jos erikoissairaanhoito- ja perusterveyspalvelut olisivat samassa, raja-aidat lievenisivät. Tämä laskisi kustannuksia.

Jos Jyväskylällä on maakuntahenkeä, kaupunki harkitsee vielä, onko itsevarmana isäntänä oleminen oikea tulevaisuuden tie.

Keski-Suomen voima tulee kaikista maakunnan lähes 300 000 asukkaasta. Jos Jyväskylä katsoo vain alle puolta tästä väkimäärästä, maakunta repeilee. Ja pahimmillaan vielä hiipuu.

Löytyisikö maakuntahenkeä lokakuun alussa järjestettävällä Keski-Suomen risteilyllä?

KESKISUOMALAISEN lukijamäärä on noussut 1,8 prosenttia tuoreen kansallisen mediatutkimuksen mukaan. Myös monen muun aamulla ilmestyvän sanomalehden lukeminen on kasvussa.

Sanomalehdistö on elinvoimaista.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Ämmä hallitus?

Marin tekee ruuhkaa vihervasemmistoon

Kolumni: Jyväskylä vs. Buenos Aires

Kolumni: Holtittomat kuskitko muka hauskoja?

Kolumni: Taksien hinnat pysyivät, mutta palvelu huononi

Kolumni: Työehtojen shoppailu on vasta alussa

Haittamaahanmuuttajat söivät eläkeparannukset

Kolumni: Muunneltua totuutta laseilla ja ilman

Antenni: Lapseni löysi Youtubesta mainiot esikuvat

Kolumni: Itsenäisyyspäivä epäperinteisin menoin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.