Isot lainsäädäntöhankkeet valmistelussa

Poliittisen päätöksenteon tulee perustua hyvään valmisteluun. Uudistusten on oltava hallittuja ja perustuttava tosiasioihin. Näin ei kaikilta osin ole ollut ns. aktiivimallin ja perhevapaauudistuksen osalta.

Pääosa valmistelusta tapahtuu ministeriöissä poliittisten päättäjien johdolla ja vastuulla. Osa tehdään parlamentaarisesti eli kaikki puolueet yhdessä asiantuntijoiden tuella. Kansa arvioi tuloksia vaaleissa.

Nykyiset somevälineet (mm. otakantaa.fi; demokratia.fi) tarjoavat kansalaisten suoran vaikuttamismahdollisuuden. Tätä kannattaa rohkeasti käyttää.

Parlamentaarinen valmistelu varmistaa yli vaalikauden ulottuvien hankkeiden toteutumisen, mikäli sisällöstä on riittävä yksimielisyys.

Valitettavan usein hallitus sivuuttaa opposition valmistelusta. Kun valta vaaleissa vaihtuu, tehty työ uhkaa mennä hukkaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset on tapana valmistella parlamentaarisesti. Sama olisi toivottavaa myös muissa isoissa uudistuksissa.

Soteuudistuksen pitkään jatkunut valmistelu on ollut aaltoilevaa ja riitaista. On osoittautunut, että näin suuri uudistus ei onnistu yksin hallituksen voimin eikä yhden vaalikauden aikana.

Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin maakunta-soteuudistuksen etenemistapa. Ensin piti luoda demokraattinen maakuntahallinto ja sotejärjestelmä. Tämän työn rinnalla piti selvittää tapa, jolla myöhemmin hallitusti laajennettaisiin valinnanvapautta.

Hallitus luopui kuitenkin tästä menettelystä kokoomuksen vaatimuksesta. Maakunnat ja valinnanvapaus koplattiin yhteen ja koko hanke ajautui vaikeuksiin. Se törmäsi perustuslakiin ja aikataulu petti.

Valmistelu ei enää perustu tutkittuun tietoon eikä riittävän laajojen kokeilujen tuloksiin. Seuraava ongelma näyttää tulevan EU:n säädöksistä.

Suuret, osin kansainväliset soteyhtiöt ovat saaneet tilaisuuden vallata markkinoita yksittäisissä kunnissa, kun maakunnilla ei ole lakiin perustuvaa toimivaltaa. Monissa maakunnissa kokonaisuus on hajonnut. Seuraukset ovat arvaamattomat. Palvelut vaarantuvat ja kustannukset karkaavat. Uudistuksen hyvät tavoitteet ovat vaarassa.

Parhaillaan valmistellaan yritystukiuudistusta. Aiemmat hallitukset ovat siinä epäonnistuneet. Sipilän hallitus asetti parlamentaarisen valmistelutyöryhmän. Liki kaikki puolueet ovat vaaliohjelmissaan esittäneet rahoittavansa suuret menolisäykset yritystukia leikkaamalla. Nyt ne joutuvat vastuuseen lupauksistaan. Työ ei ole helppo.

Toivottavasti työryhmä esittää rohkeasti asteittaista luopumista monista pysyvistä, kilpailua vääristävistä ja epätarkoituksenmukaisista suorista tuista ja verotuista. Uutta luovat ja yrityksiä tilapäisissä vaikeuksissa helpottavat tukimuodot on syytä säilyttää.

Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä valmistelee isojen liikennehankkeiden uutta rahoitusmallia. Nykyinen valtion vuosittaiseen talousarvioon perustuva menettely on lyhytjänteinen ja jäykkä. Se ei mahdollista eri rahoituskanavien, mm. EU-rahoituksen, täyttä hyödyntämistä.

Työryhmä ei käsittele liikenteen vero- ja maksurakenteita, mutta nekin on lähivuosina uudistettava. Siirtymä fossiilisista polttoaineista sähköön ja uusiutuviin murentaa veropohjaa. Tavoitteena tulee olla se, että liikenteen verotusta kevennetään.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) asettama professori Juho Saaren asiantuntijaryhmä etsii keinoja köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. On häpeä, että meillä on pitkät nälkäjonot ja vakava syrjäytymisongelma.

Pääministeri edellytti, että julkiset menot eivät saa kasvaa. Mitä toisille köyhille annetaan, se toisilta köyhiltä leikataan. Tältä pohjalta ei suuria tuloksia kannata odottaa. Sosiaaliturva vaatii kokonaisuudistuksen. Sekin on vaikea työ.

Hallitus on antanut em. työryhmille sellaiset aikataulut, että uudistuksia ei tällä vaalikaudella ehditä toteuttaa. Vaikeat päätökset jäävät seuraavalle eduskunnalle. On kuitenkin tärkeää, että valmisteluja tehdään ja puolueet ottavat niihin kantaa. Se on toimivaa demokratiaa.

Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Keski-Suomesta.