Istu alas ja nauti

Teatteri on joka vuodenajan harrastus. Sitä voi harrastaa monella tapaa. Voi olla mukana produktiossa vaikkapa näyttelijänä tai lavastajana, voi käydä katsomassa esityksiä tai tehdä molempia.

Sanotaan, että varsinkin nuoret käyvät harvoin teatterissa. Silti pelkästään Jyväskylästäkin löytyy monia nuorten teatteriryhmiä, joissa on innokkaita harrastajia. Kiinnostaako teatterin katsominen vain itse näyttelijöitä?

Teatteri on kuin livetelevisio, jossa kaikki tapahtumat, hahmot ja tunteet ovat aitoja siinä hetkessä. Kaikki se tapahtuu vain muutamien metrien päässä katsojasta. Teatteri on kuin elokuva, jota saat olla seuraamassa paikan päällä parhaalta paikalta ilman keskeytyksiä.

Vielä hienompi tunne on olla itse näyttämöllä. Kun kuukausien harjoittelun tulos näytetään vihdoin katsojille. Kun matka on tullut huippukohtaansa. Kun saadaan tekstistä elävä tarina. Kun kaikki tietävät oman paikkansa tarinassa. Yleisön reaktiot.  Aplodit.

Keväällä järjestettiin teatteritapahtuma Nuori Näyttämö, jonka tarkoitus oli tehdä teatteria nuorilta nuorille. Mielestäni tapahtuma onnistui upeasti. Tämänkaltaisia tapahtumia pitäisi olla enemmän. Nuoret haluavat nähdä tarinoita omasta elämästään.

Kun koulun äidinkielen kurssilla ollaan menossa teatteriin, kuuluu monen suusta vastaväitteitä. ”Se maksaa niin paljon.” ”Ai kaks tuntia perjantai-iltana koulua?” ”Onko sinne pakko tulla?”

Ihmettelin tätä, sillä minusta oli mahtavaa, että osa tunneista korvattaisiin teatterikäynnillä. Istunko mieluummin luokkahuoneessa vai kaupunginteatterin suurella näyttämöllä katsomassa musikaalia? Entä sinä?

Tänäkin kesänä Suomen kesäteatterilavat täyttyvät eri esityksistä. Ota tavoitteeksi käydä edes yhdessä. Varoitus: Saatat innostua.

Kirjoittaja päätti juuri ensimmäisen vuoden Shildtin lukiossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.