Jäätynyt Suomi

Talvi ei ehtinyt jouluksi Keski-Suomessa, mutta maamme valtiollinen päätöksenteko on ollut jäässä jo vuosia.

Kuntauudistus kaatui viime vaalikaudella. Sote-uudistukselle kävi samoin. Hallituksen kymmeniä pienempiä säästöprojekteja jäi toteutumatta, vaikka Jyrki Kataisen (kok.) hallitus oli niistä asioista jo tiedotustilaisuudetkin pitänyt.

Jo Matti Vanhasen (kesk.) hallituskauden loppuosa ja Mari Kiviniemen (kesk.) pätkähallituksen aika enteili toteutumattomien aikeiden aikoja.

Juha Sipilän nousu keskustan johtoon herätti suomalaisissa toiveita. Sipilä vaikutti luotettavalta ja vaatimattomalta mutta päättäväiseltä. Kevään vaaleissa moni ajatteli, että Sipilä on mies, joka laittaa Suomen asiat kuntoon.

Sipilän takana oli harvinaisen paljon poliittista luottamuspääomaa. Vasemmalta oikealle ja nuorista vanhoihin häneen suhtauduttiin myönteisesti.

Syksyn ja alkutalven vesisateet ovat tuoneet pettymyksiä. Yhteiskuntasopimus kaatui monta kertaa. Pääministeri yritti puhua tv:ssä suoraan kansalle ja kertoa vaikeista ajoista. Ihmiset jäivät pikemminkin hämilleen kuin yksituumaisiksi. Ja ammattiyhdistysliike kapinoi yhden perjantain.

Sitten aivan yllättäen Sipilä uhkasi kaataa hallituksen. Moni kysyi, mistä tässä on kyse.

Sen jälkeen hallitus on yrittänyt edistää ”kilpailukykyä kohentavaa lakipakettia”. Siis mitä hallitus tekee?

Pakkolakeja, vastasi ay-liike. Hallitus hävisi imagotaistelun.

Sipilän hallitus on vaikeassa tilanteessa. Hallituksen hyvät tavoitteet eivät etene. Perussuomalaisten kannatuksen romahdus heijastuu hallituksen työhön. Myös keskustassa ja kokoomuksessa hermostuttaa SDP:n hurja nousu. Porvarillinen hegemonia on menettämässä johtoasemaansa yhteiskunnassa.

Suomea rakennettiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Tämä yhteiskunnan kehittämisen kausi päättyi 1990-luvun alun lamaan. Sen jälkeen keskustelun sävy on ollut toinen. Puheissa on juustohöylätty, purettu ja säästetty. Todellisuudessa yhteiskunnan palvelut ovat parantuneet. Ja julkinen sektori on kasvanut.

Suomen talous on nyt kasvuttomassa tilassa. Kun velkataakka on suuri, säästöjäkin tarvitaan. Valitettavasti ne eivät vain onnistu.

Poliittinen paine on kaatanut aikomukset – tai sitten esteistä tehokkain eli perustuslaki.

Yllättävän useat uudistukset ovat kaatuneet perustuslain tulkinnan takia. Perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden arviointi on arvosidonnaista, mutta siltikin yhteiskunnallisten suurhankkeiden kaatuminen perustuslain esteisiin on erikoista.

Pääselitykseksi on noussut asioiden huono valmistelu. Jos näin on, hallitus ja johtava virkamiehistö on osaamatonta.

Jos se ei ole syy, onko kyse siitä, että yhteiskunnan etujen purkaminen on demokratiassa vaikeaa. Perustuslaki on aikanaan sallinut perheverotuksesta siirtymisen yksilöverotukseen, progressiiviset verot, pääomaverot ja koko eläkejärjestelmän sekä julkisen terveydenhuollon luomisen.

Vai onko lopulta kyse siitä, että maan johdosta puuttuu tahto. Ja kyky viedä kyllin tasapuolisesti tahto lävitse.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.