Jälleenrakentamisen ihme

Kansallisen veteraanipäivän teema ja tunnus oli tänä vuonna ”Jälleenrakentamisen sankarit”. Huomion kiinnittäminen sodanjälkeiseen aikaan on hyvin perusteltua, sillä jälleenrakentamisen vuodet ovat jääneet Suomen historiassa liian vähälle huomiolle.

Usein osuvimmat ajan kuvaukset löytyvät kaunokirjallisuudesta. Mestarillinen kirjailija Väinö Linna kuvaa sodan jälkeistä aikaa esseessään Suomi – Skandinavia – Eurooppa seuraavasti:

”Mutta nyt tapahtui ihme. Nälkänsä ja repaleidensa keskeltä, yli kahdeksaltakymmeneltä tuhannelta haudalta, hartioillaan suunnattoman sotakorvauksen ja satojentuhansien kodittomien onnettomuuden taakka aloitti kansa jättiläisponnistuksen. Seinää vasten asetettuna kansa kuroi kiinni sitä välimatkaa, minkä menneisyyden vaiheet olivat eurooppalaisen kehityksen suhteen synnyttäneet.”

Siinä on kuvattu ne lähtökohdat, joista jälleenrakentamisen sankarit aloittivat urakkansa myöhäissyksyllä 1944. Heidän saavutuksensa on yksi Suomen historian ihmeistä.

Jälleenrakentamisen ihmettä merkitsi myös yhteiskunnallinen moniarvoistuminen ja muutos aikana, jolloin maan kansainvälinen asema oli epävarma ja yhteiskunta radikalisoitui samaan tapaan kuin muissakin sodan runtelemissa Euroopan demokraattisissa maissa.

Mutta Suomen vaiheissa oli taas erityispiirteensä. Eduskuntavaalit järjestettiin jo maaliskuussa 1945, jolloin sota vielä riehui Keski-Euroopassa.

On osoitettavissa, että maaliskuun 1945 vaalien aikaan yhteiskuntailmaston radikalisoituminen oli vasta alkuvaiheessa, ja siitä syystä perinteisiin kansallisiin arvoihin kiinnittyneet ryhmät saivat eduskuntaenemmistön. Voimasuhteet olisivat todennäköisesti olleet toiset, jos vaalit olisi järjestetty vaikkapa vain muutamia kuukausia myöhemmin. Tulkintaa tukee se, että verrattaessa maaliskuun eduskuntavaalien tulosta syksyn 1945 kunnallisvaalien tulokseen, osoittaa se radikalisoitumisen jatkuneen ja syvenneen vielä huomattavasti.

Suomen poliittisen elämän muutokset ja uudistuminen sodan jälkeen olivat osa maan jälleenrakentamista. Se koskee erityisen ulkopolitiikkaa, mutta myös sisäpolitiikkaa. Yhteiskuntaelämässä saivat sijansa myös aikaisemmin syrjään työnnetyt ryhmät. Jälleenrakentamisen ajan politiikka oli ristiriitojen repimää, mutta siitä huolimatta Suomi eheytyi ja lujittui.

Jälleenrakentamisen sankareita ovat naiset ja miehet, jotka rakensivat kylät ja kaupungit sodan raunioittamassa maassa. Mutta unohtaa ei sovi myöskään niin usein parjattuja poliitikkoja, jotka pohjoismaiseen yhteiskuntaan lujasti luottaen rakensivat uuden ulkopolitiikan ja vakauttivat Suomen aseman itsenäisenä valtiona.

Lähtökohdat syksyllä 1944 olivat monien mielestä lähes toivottomat. Valvontakomission toimet pelottivat – eikä syyttä.

Väinö Linna kirjoitti edellä mainitun esseen 50 vuotta sitten. Hän ennusti, että me tulemme varmasti ottamaan muut pohjoismaat kiinni ja saavuttamaan Euroopan yleisen kehitystason.

Ennuste on toteutunut. Kansallisena veteraanipäivänä 2012 Suomi on kiistatta eurooppalaisen hyvinvoinnin kärkiryhmään kuuluva maa. Se on uskomaton saavutus.