Jämsä tarvitsee taidekotinsa

Jämsäläinen Helena Oja tahtoi kulttuurihistoriallisesti merkittävän kotitilansa säilyvän – siksi hän testamenttasi Vinnin tilan ja rahavaransa Jämsän kaupungin kulttuuritoimelle.

Varatuomari Pekka Norosen mukaan Oja oli taiteiden ystävä ja toivoi kodistaan Eeva Joenpellon kirjailijakodin tapaista kokonaisuutta.

Oja kuoli maaliskuussa. Valtionkonttorin hyväksynnän jälkeen omaisuus on virallisesti kaupungin käsissä.

Norosen mukaan asia on käytännössä selvä. Oja on määrännyt omaisuutensa tulevaisuudesta selvästi: kiinteä omaisuus on säilytettävä nykyistä käyttöä vastaavassa tarkoituksessa.

Jämsän kaupunginjohtaja Ilkka Salminen suhtautuu asiaan varovaisemmin ja pitää asiaa vielä kovin keskeneräisenä.

Hän ei myöskään mielellään kommentoi Vinnin tulevaisuutta, koska hän kertoo olevansa vielä tietämätön testamentin sisällöstä ja Vinnin sijainnista.

Jämsäläisessä Vekkari-lehdessä Salminen kommentoi testamenttimääräyksiä 3.7.: ”Ei tällaisia toivomuksia ole muuallakaan päin maata kovin syvästi noudatettu”.

Salmisen tarkentaa Keskisuomalaiselle, että kommentti ei liittynyt suoraan Vinnin tapaukseen, vaan se koski testamenttimääräyksiä yleensä. Sitä, kuinka testamentatun omaisuuden hoito saattaa ajan mittaan aiheuttaa kaupungeille kohtuuttomia kustannuksia.

Vinnin tulevaisuudesta ei voida sanoa mitään varmaa. Vielä ei ole syytä epäillä kaupungin rikkovan testamenttisäädöksiä.

Ja samalla on varmistettava, ettei kiusaus käy liian suureksi. Vinniin liittyy monenlaisia taloudellisia intressejä. On mahdollista, että jotkut tahot näkisivät puoli kilometriä joenrantaa keskustan läheisyydessä mieluummin rahasampona, esimerkiksi asuntomessualueena kuin perintömaisemana.

Alueen myyminen tai pilkkominen olisi kuitenkin testamentin vastaista. On pidettävä huolta, ettei Ojan tahdon yli kävellä. Vaikka testamenttisäädösten rikkomisesta ei koituisi varsinaisia rangaistuksia, on moraalinen velvoite harvinaisen painava.

Salmisen viittaus tapauksiin, joissa testamentatun omaisuuden hoitokustannukset nousevat liian korkeiksi, ei toistane itseään 50 hehtaarin Vinnissä.

Taloudelliset intressit eivät ole kaikki kaikessa ja tässä tapauksessa kysymys on totinen. Kyse on periaatteesta, kaupungin käytöksestä. Niin kaupunginjohtajan kuin meidän tavallisten jämsäläisten olisi ymmärrettävä olla kiitollisia testamenttilahjoituksesta.

Vinni on yksi Jämsän kantatiloista. Sen juuret ulottuvat 1500-luvulle. Vinni on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Komea, museoviraston hyväksynnässä remontoitu talonpoikainen empire-päärakennus on 1800-luvulta.

Tila sijaitsee Pälämäen museoalueen ja esihistoriallisen Virmapyhän uhripaikan välissä. Vinnin alueelta on löydetty myös muinaisjäännöksiä.

Vinni on merkittävä pala Jämsän historiaa, jonka Oja testamenttasi yhteiseksi hyväksi. Helpon rahan sijasta perintö on nähtävä poikkeuksellisena kulttuurihistoriallisena mahdollisuutena.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.