Jännitys nousee Aasian merillä

Kiinan kasvava rooli maailmantaloudessa ja -politiikassa on lisännyt sotilaallista jännitystä erityisesti Kiinaa ympäröivillä merialueilla. Huoli Kiinasta on saanut Yhdysvallat aktivoimaan politiikkaansa Kaakkois-Aasiassa.

Yhdysvaltain asevoimien komentajan, amiraali Michael "Mike" Mullenin mukaan Kiina siirtää sotilaallisen voimansa painopistettä maa-armeijasta ilmaan ja merille. Kehittämispanokset on suunnattu paitsi ilmavoimiin myös erityisesti avomeren laivastoon, sukellusveneisiin ja pitkän kantaman meritorjuntaohjuksiin. Yhtenä osoituksena Kiinan aktiivisuudesta merillä on Hainanin saarelle rakennettu uusi sukellusveneiden laivastotukikohta.

Varustelumenojaan kaiken aikaa kasvattaneen Kiinan virallinen sotilasbudjetti jää vielä neljännekseen Yhdysvaltain vastaavasta, mutta amerikkalaisten mukaan Kiinan todellinen luku on vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin virallisesti ilmoitettu.

YHDYSVALLAT kokee perinteisen valta-asemansa uhatuksi Tyynellämerellä ja on jo toistuvasti vaatinut, että Kiinan ja sen merellisten naapurien kiistat Itä-Kiinan merellä, Keltaisella merellä ja Etelä-Kiinan merellä on sovittava monenkeskisesti. Kiina on torjunut vaatimuksen ja pyrkinyt ratkaisuihin kahdenvälisesti.

Yhdysvallat on huolissaan merenkulun vapaudesta Aasiassa ja Kiinan lähivesillä. Kun Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Rodham Clinton julisti, että vapaa kulku vesillä (kuten sotaharjoitukset Etelä-Korean kanssa) on Yhdysvaltain "kansallinen etu", Kiina vastasi rinnastamalla Etelä-Kiinan meren "elintärkeäksi intressipiirikseen" aivan samoilla sananvalinnoilla kuin maalla on tapana puhua Taiwanista ja Tiibetistä.

Tuorein välikohtaus koettiin tänä syksynä kiinalaisen kalastusaluksen ajettua päin japanilaista rannikkovartioston alusta lähellä saaria, joista maat kiistelevät. Asia sovittiin Kiinan haluamalla tavalla eli kahden kesken.

YHDYSVALTAIN suhteet entiseen viholliseensa Vietnamiin ovat nyt lämpimämmät kuin koskaan niinä 15 vuotena, jotka maat ovat olleet diplomaattisuhteissa. Maiden kauppasuhteet normalisoitiin vuonna 2006 ja vuodesta 2003 Vietnamin satamat ovat olleet auki Yhdysvaltain laivastovierailuille.

Vietnamilaiset ymmärtävät hyvin, että he ovat nytkin vain osa Yhdysvaltain laajempaa Aasian suurpoliittista palapeliä, mutta mailla on yhteinen intressi, Kiinan politiikka Etelä-Kiinan merellä. Kiina on miehittänyt Vietnamilta taistelujen jälkeen valtaamiaan Paracel-saaria vuodesta 1974 ja vuonna 1995 se miehitti Mischiefin koralliriutat, joita myös Filippiinit on vaatinut itselleen. Nytkin Kiina pitää hallussaan vietnamilaista kalastusalusta ja sen miehistöä.

Kaukoidän laskelmissa ei pidä unohtaa myöskään häilyvää ja arvaamatonta asemahtia Pohjois-Koreaa eikä vielä yhtä Aasian merille ulottuvaa suurvaltaa, Venäjää, jonka presidentti Dmitri Medvedev haluaa muistuttaa maansa roolista Tyynellämerellä käymällä Japanin-matkallaan kiistellyillä Kuriilien saarilla.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.