Järjestöissä vetovoimaa

Suomalaiset ovat tunnetusti järjestökansaa. Silti Keskisuomalaisessa 9. marraskuuta julkaistu luku 130 000 rekisteröidystä yhdistyksestä hätkäyttää.

Määrä perustuu Patentti- ja rekisterihallituksen tilastoihin, joten joukossa on nukkuviakin yhdistyksiä. Silti luku on komea alle kuuden miljoonan asukkaan Suomessa.

1990-luvun alun jälkeen on perustettu 40 000 uutta yhdistystä. Vaikuttiko 90-luvun lama siten, että suomalaisten auttamisen halu ja motivaatio yhteisölliseen tekemiseen kasvoi?

Keski-Suomen Järjestöareena kokosi viime viikolla maakunnan järjestöjä yhteiseen foorumiin pohtimaan verkostoitumisen mahdollisuuksia ja haasteita. Erityisesti pienillä paikkakunnilla järjestöjen on viisasta yhdistää voimansa.

Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) kesällä julkaiseman tutkimuksen mukaan reilu kolmannes suomalaisista osallistuu aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. Ihmisiä vetää järjestötyö monista eri syistä: halutaan auttaa muita, tarjota vertaistukea, vaikuttaa päättäjiin tai yksinkertaisesti löytää omaan vapaa-aikaan mielekästä tekemistä.

MIEHIÄ vapaaehtoistyössä kiinnostaa toiminnallisuus ja sosiaalisuus, käytännön talkootyöt mukavassa porukassa. Naiset täyttävät sosiaali- ja terveysjärjestöt, joissa keskeistä on lähimmäisten auttaminen ja vertaistuki.

Tässä ajassa miehille olisi kovasti tilausta erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten parissa. Tukihenkilöä perheensä lapselle tai nuorelle kaipaa tyypillisimmillään yksinhuoltajaäiti, jonka entinen puoliso syystä tai toisesta tapaa hyvin harvoin tai ei ollenkaan lapsiaan.

Erityisesti pojille olisi mieluista saada nimenomaan miespuolinen tukihenkilö kumppanikseen. Kuuntelemisen ja keskustelemisen lisäksi tukemista olisi ennen kaikkea arkinen kaveruus ja puuhailu: pelit, leikit ja vaikkapa metsäretki.

VAPAAEHTOISTOIMINTA tarvitsee myös johtajuutta, vaikka se vapaata kansalaistoimintaa onkin. Moni uinumaan päässyt yhdistys heräisi henkiin, jos joku ojentaisi auttavan käden alkuvaiheessa. Kokouspöytäkirjojen, toimintasuunnitelmien ja kirjanpidon hoitaminen hirvittää, jos ei sellaiseen ole tottunut. Byrokratian pelossa on moni idea jäänyt pöytälaatikkoon.

Yhteiskunnan ja RAY:n kannattaisi tukea entistä enemmän kansalaisjärjestöjen työtä, sillä ne luovat sellaista toimintaa ja viihtyisyyttä, joka syntyy todellisista arjen tarpeista. Tutkija Martti Siisiäinen tiivisti Keskisuomalaisen jutussa erinomaisesti kansalaisjärjestöjen merkityksen: ne ovat tärkeää sosiaalista pääomaa ja välttämätön demokratian edellytys.

Tälle ajalle tyypillistä on ihmisten halu kokeilla elämänsä aikana erilaisia järjestöjä, elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan. RAY:n tutkimuksen mukaan ihmiset ovat kuitenkin hyvin sitoutuneita siihen, missä kulloinkin mukana ovat: vapaaehtoistyöhön käytetään aikaa jopa parikymmentä tuntia kuukaudessa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.