Järjestöväen kansanvaltaa

Suomen keskustan puoluekokouksen alussa lauletaan perinteisesti Kansalaismarssi.

Työ Suomen hyväks’ uhratkaamme, Kaikki työhön, taistohon! Siinä, miss’ on onni maamme, Siinä meidän onni on..

Kokouksen tunnelma on siinä vaiheessa juhlavan aatteellinen. Nauru voi tosin kutkuttaa monien sydänalaa, kun oikein antaumuksella lauletaan kertosäettä Kiistamieliin meill’ ei aikaa..

Keskustan puoluekokoukseen kuuluvat kova kiistat, väittelyt ja junttaukset. Henkilövalintoja edeltävä junttausyö tunnetaan ”pitkien puukkojen yönä”.

Keskustan yksi ominaispiirre on toisaalta se, että henkilövalintoihin liittyvien kiistojen jälkeen puolue yhtenäistyy. Aivan kuin Kansalaismarssin toisen säkeistön kohta Kiistamieliin meill’ ei aikaa, Rivit tarkoin sulkekaa! otettaisiin todesta.

 

Näyttäisi siltä, ettei 8.–10. kesäkuuta Rovaniemellä Lappi Areenassa pidettävää keskustan 74. sääntömääräistä puoluekokousta muistella jälkeenpäin vaisuna.

Tosin sekin on mahdollista, että puheenjohtajan vaali on ennakkoon käytännössä selvä ja tunnelma läsähtää. Niin käy, jos 25.–27. toukokuuta neuvoantavassa jäsenäänestyksessä Tuomo Puumala, Juha Sipilä tai Paavo Väyrynen saa yli puolet äänistä. Siinä tapauksessa jäsenvaalin voittaja voi olla lähes varma voitostaan myös Rovaniemellä, vaikka jäsenvaali ei sidokaan puoluekokousedustajia.

Keskusta järjestää neuvoa-antavan jäsenvaalin puheenjohtajasta ensimmäisen kerran. Järjestely ei ole ongelmaton. Monien mielestä on väärin sekin, ettei neljäntenä puheenjohtajaehdokkaaksi ilmoittautunutta Timo Kaunistoa voi jäsenvaalissa äänestää.

Huomiota on herättänyt, että vielä äänestyspaikallakin voi liittyä puolueen jäseneksi. Näissä tapauksissa on luonnollisesti todistettava henkilöllisyytensä ja vakuutettava, ettei kuulu toiseen puolueeseen.

Ainakin teoriassa on tietenkin mahdollista liittyä keskustaan vain päästäkseen vaikuttamaan puheenjohtajan valintaan. Puolueestahan voi erota vaikka jo seuraavalla viikolla.

Ei ole kuitenkaan todennäköistä, että puolueisiin kuulumattomat suurin joukoin rientäisivät keskustan äänestyspaikoille. Jonkin verran uusia jäseniä puolue voi jäsenvaalin yhteydessä saada.

Jäsenvaalit ovat olleet jo vuosikymmeniä käytössä asetettaessa kansanedustajaehdokkaita. Kovin tarkkoja järjestelyissä ei ole oltu. Korkeimmat ”äänestysprosentit” on saatu kylissä, joissa uurnaa on kierrätetty talosta taloon. Tällä kertaa keskusta käyttää ainakin suurimmissa kunnissa ja kaupungeissa kiinteän äänestyspaikan lisäksi vaaliautoja.

 

Jäsenvaalin järjestelyissä kannattaa olla tarkkana. SDP:n esivaalissa ehdokkaasta ennen vuoden 1994 presidentinvaaleja sai äänestää kuka vaan ja väitetään, että innokkaimmat äänestivät monissa paikassa.

SDP:n esivaalissa Martti Ahtisaari voitti järjestöväen ennakkosuosikin, valtiomies Kalevi Sorsan (1930–2004).

Sorsa suhtautui kaikille avoimeen esivaaliin epäillen, mutta taipui siihen. Äänestyksen tulos oli hänelle katkera pettymys.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.