Järki ja sydän mukaan budjettiriiheen

Budjettiriihen kynnyksellä rahareikiä on enemmän kuin rahaa. Siksi hallitus on paljon vartijana priorisoidessaan erilaisia tarpeita. Tätä työtä ei pidä tehdä vain laskimella, vaan mukana on oltava myös järki ja sydän, jotta maksajiksi eivät jälleen kerran joudu yhteiskunnan heikoimmat.

Erityisen tärkeää on vahvistaa kansalaisten luottamusta omaan talouteemme ja turvallisuuteemme. Koska tavaraviennistämme noin 40 prosenttia menee muihin euromaihin, talouskasvumme on hyvin riippuvainen viennistä ja sen monipuolistamisesta.

Euroopan hyvä kasvuvire olisikin tärkeä Suomen viennille ja työllisyydelle. Nyt talouskasvun vauhti on kuitenkin tasaantunut – ja samaan aikaan suurvaltojen kauppasota uhkaa kärjistyä ja heijastuu myös meille.

Kotimaisen kasvun haasteet liittyvätkin siihen, jatkuuko hyvä investointivire teollisuudessa ja palveluissa sekä siihen, saadaanko työpaikat ja työn etsijät kohtaaman nykyistä paremmin. Työttömyydestä ja työvoimapulasta kärsitään nyt yhtä aikaa.

Hallituksen tuleekin käynnistää laajapohjaisesti sellaisen toimenpideohjelman valmistelu, jolla parannetaan työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista.

Tämä vaatii useita yhtäaikaisia, toisiaan tukevia toimia. Esimerkiksi joka maakunnassa on kehitettävä kunkin omiin vahvuuksiin pohjautuva ohjelma elinkeinopolitiikan, osaamisen ja työllisyyden kehittämiseksi. Tähän työhön on otettava mukaan kaikki kunnat.

Lisäksi on luotava parempia edellytyksiä etätyön tekemiselle ja kannustettava suurimpia yrityksiä kehittämään alihankkijaverkostojaan siten, että ne hyödyntävät maaseudulta löytyvää työvoimaa. Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelusta ei seuraa mitään hyvää.

Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitus on tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä. Perustelut ovat vastaansanomattomat: yli miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta seuraavien kymmenen vuoden aikana, jotta he saavat taitonsa ajan tasalle ja selviytyvät työelämän murroksesta.

Niille noin 70 000 nuorelle aikuiselle, jotka eri syistä eivät ole koulutuksessa eivätkä työelämässä, tulee laatia oma Polku tulevaisuuteen -toimenpideohjelma ja sille on saatava rahoitus.

Aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitusta palkkatukeen ja muun muassa muuntokoulutukseen tulee lisätä sekä antaa myös kolmannen sektorin toimijoille mahdollisuuksia edistää pitkäaikaistyöttömien työllistämistä. Työvoimapolitiikan resursseja on nostettava asteittain lähemmäs pohjoismaista tasoa.

Hyvän kotouttamisen voimavaroja on välttämätöntä lisätä tukemalla maahanmuuttajien kouluttautumista ja työllistymistä, koska he ovat meille korvaamatonta työvoimaa paitsi nyt myös yhä enemmän tulevaisuudessa.

Hallituksen esitystä kasvupalvelu-uudistukseksi odotetaan syksyksi eduskuntakäsittelyyn. Erityisen ongelmallista siinä on se, että se rajoittaa kuntien mahdollisuuksia edistää työllistämistoimiaan sekä lakkauttaa pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseen tarkoitetut tuloksekkaat kokeilut.

Kunnat käyttävät nyt yli miljardin työllisyystoimiin vuodessa, mutta hallitus on rajoittamassa tätä mahdollisuutta. Suunnitelma on käsittämätön, sillä kunnissa todella on paljon tahtoa edistää työllistymistä.

Järki onneksi voitti, kun hallituksen kaavailema ”lahja” alle 30-vuotiaille peruttiin ja käsittämättömät ehdotukset työsuhteiden määräaikaisuuden perusteet jäivät toteutumatta.

Nyt on syytä arvioida alle 20 hengen yritysten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisesitys. Ikä tai yrityksen koko eivät ole kestäviä perusteita työsuhteen ehtojen heikentämiselle. Esitys on nyt lausunnolla, mutta hallituksen olisi syytä ymmärtää hyvissä ajoin, että sitä ei tule antaa eduskunnalle.

Pk-yrityksiin ei kaivata nyt tämäntyyppisiä työntekijöiden turvattomuutta lisääviä uudistuksia. Sen sijaan yritykset tarvitsevat tukea työllistämiseen.

Oikeudenmukaisempi ja parempi keino on vaikkapa arvonlisäverotuksen alarajan nostaminen tai esimerkiksi 20 000 euron veroporkkanan tai erityisen työllistämissetelin tarjoaminen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Kirjoittaja on SDP:n

kansanedustaja Keski-Suomesta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .