Jätteet ja tähteet tankkiin

Joskus hyväkin tavoite heilahtaa ihan päinvastaiseen suuntaan kuin oli tarkoitus. Näin kävi aikanaan ns. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden kehittelyssä.

Tavoitteena oli löytää autojen tankkiin vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Tuolloin alettiin kehittää biopolttoainetta, jossa raaka-aineina käytettiin kasveja. Mutta ei mitä tahansa kasveja vaan myös ruuaksi kelpaavia viljakasveja.

Juuri tässä kohtaa hyvä tarkoitus heilahti toiseen äärilaitaan: biopolttoaineiden valmistus tuottikin ennemminkin haittaa kuin hyötyä. Peltoja alettiin käyttää polttoainetuotantoon eikä ruuan viljelyyn, ja sademetsiä hakattiin lisäpelloiksi. Näin ei tietenkään pitänyt käydä.

Euroopan parlamentti on tarttunut ongelmaan lainmuutoksella, joka rajoittaa viljelykasvien käyttämistä biopolttoaineena. Tarkoituksena on kannustaa käyttämään raaka-aineena jätteitä, levää ja esimerkiksi puun tähteitä.

Parlamentti äänesti asiasta huhtikuun lopulla Strasbourgissa. Päätöksen mukaan korkeintaan seitsemän prosenttia autojen polttoaineen kulutuksesta voi pohjautua viljakasveista tehtyyn biopolttoaineisiin.

Aikaisempi laki velvoitti, että biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista olisi oltava vähintään kymmenen prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Pudotus seitsemään prosenttiin merkitsee sitä, että vähintään kolme prosenttia biopolttoaineista on jatkossa tuotettava muista kuin viljakasveista.

Päätös liippaa ainakin välillisesti myös Keski-Suomea: Äänekosken biotuotetehdas aikoo jalostaa puun tähteitä biopolttoaineen raaka-aineeksi.

Lakiesityksen valmistelija, suomalainen meppi Nils Torvalds (r.) Alde-ryhmästä uskoo, että biopolttoaineita koskeva lainmuutos on Metsä Groupin – ja myös UPM:n – kannalta hyvä päätös.

– Päätös oli oikeansuuntainen, mutta ei riittävä, hän toteaa. Torvaldsin mielestä esimerkiksi teknologian merkitystä olisi pitänyt korostaa.

Biopolttoaineita koskevasta lakimuutoksesta keskusteltiin parlamentissa ensimmäisen kerran jo vuonna 2009. Silloinen esittelijä ei saanut taakseen riittävästi tukea ja esitys kaatui.

– Silloin ihmiset eivät vielä tienneet, mitä tämä päätös tarkoittaa. Yritin nyt olla välittäjä. Päätin, että asiaa ei saa ideologisoida, Torvalds kertoi Strasbourgissa.

Keskustelua toki syntyi. Yksi väännöistä käytiin jätteiden ja tähteiden välillä. Jätteet saavat uudessa biopolttoainelaissa edullisemman tulkinnan kuin esimerkiksi puun tähteet.

Meppi Henna Virkkunen (kok.) EPP-ryhmästä näkee jätteiden ja tähteiden tulkinnassa määrittelyongelman: sitä mikä tänään määritellään jätteeksi, ei välttämättä nähdä jätteeksi tulevaisuudessa.

Hankalaksi menee Virkkusen mukaan myös silloin, jos jokaista tukinpätkän osaa pitää lainsäädännössä kohdella eri tavalla.

– Kaikkien raaka-aineiden tulisi olla samalla viivalla. Markkinoiden tulisi antaa päättää, hän toteaa.

Virkkunen olisi toivonut, että biopolttoaineita koskeva lakimuutos olisi tähdännyt pidemmälle kuin vuoteen 2020.

– Tavoitteen olisi pitänyt ulottua vuoteen 2040 saakka. Nyt yritykset eivät välttämättä uskalla investoida, kun jatkosta ei tiedä, hän sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.