Jatkuuko pörssilasku?

Helsingin pörssi on lasketellut joulukuun alusta kymmenisen prosenttia. Pelko Kiinasta on laskenut odotuksia tulevasta.

Todellisuutta on jo se, että Kiinan talous kasvaa hitaammin kuin kertaakaan 25 vuoteen. Tähän asti olemme tottuneet siihen, että Kiina on maailmantaloudessa ainoa paikka, jossa näkyy jatkuvasti valonpilkkua. Onneksi Kiinan kasvuvauhdin nykyjarrutuksessa Yhdysvallat ja jopa euroalue ovat jälleen jonkinlaisessa tolkun tilassa vakauttamassa.

Olemme tottuneet myös siihen, että Kiina on maailman tehdas. Muut ovat kuluttaneet ja Kiina on elänyt viennistään. Kiinassa on investoitu Made in China -valmistukseen. Koska investointeja on tehty velalla ja valmistuksessa kiinteät kulut ovat korkeat suhteessa myyntiin, on edessä kiinalainen finanssikriisi, jos talouden kasvuvauhti romahtaa äkillisesti.

Valmistavan teollisuuden rakenne on sellainen, että talouden vetäessä hyvin rahaa tulee kuin rännistä. Kuitenkin nollatulos ja velkaongelmat ovat yllättävänkin lähellä myyntikäyrän kääntyessä. Niin kuin ei polkupyörää ajaessa voi laittaa jalkaa maahan, ei Kiinan järjestelmä kestä äkkipysähdystä. Kaikkien onneksi kiinalainen kasvusopimus ei edellytä komiteamietintöä, jos elvytystä tarvitaan.

Juhlapuheissa Kiinan johto yrittää nyt suunnata maan taloutta viennin sijaan kotimarkkinoidensa kuluttajien varaan. Tämä apu ei kuitenkaan tähän hätään ehdi. Toistaiseksi eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset kuluttavat yhteensä kymmenen kertaa enemmän kuin kiinalaiset. Siksi oletan Kiinan johdon jatkavan maan viennin elvyttämistä piakkoin.

Päivänpolttavan markkinatilanteen ohella tulee nähdä pitkä aikaväli. Osakekurssin kehityskaari riippuu lopulta vain kahdesta tekijästä: yhtiön tuloskasvusta ja tuloskertoimesta (kuinka monen vuoden tuloksen verran osake maksaa).

Kurssimuutoksen päälle tulevat osingot. Helsingin pörssin keskiosinkotuotto on nyt neljä prosenttia.

Kun otetaan osingot annettuina (nehän tulevat suoraan yhtiöltä) ja ymmärretään, etteivät yhtiöiden tulokset ole muuttuneet hetkessä miksikään, havaitaan viimeaikaisen kurssilaskun leikanneen tuloskertoimia.

Laskussa oleva tuloskerroin on tuottotekijöistä spekulatiivisin, joten hätä on vasta mentaalinen. Kun katsauksia alkaa näinä päivinä putoilla, nähdään, taipuvatko laskuun myös oikeat tulokset. Näkymät korostuvat ja tulostrendi on ratkaiseva. Näin siksi, että kurssit eivät kauaa laske yksin tuloskertoimen laskutrendinä, koska osakkeille vaihtoehtoinen korkotuotto on yhä nollassa. Mentaalinen muuttuu silti nopeasti oikeaksi hädäksi, jos tuloksetkin vajoavat laskutrendiin.

Tuloskoneen oikosulusta ei tosin ole merkkejä: Alma Media, Martela ja Raute kertoivat juuri tuloksistaan yli odotusten.

Jos muutkin yhtiöt näkevät tunnelin päässä valon – joka on muun kuin vastaantulevan junan – tulisi kurssitasojen löytää maata jalkojen alta. Yhtä kaikki, tuloskertoimet tuskin palaavat missään skenaariossa nousuun näin epävarmassa ympäristössä. Tämän johdosta parhaidenkin osakkeiden nousut tulevat jäämään tuloskasvun tahtiin.

Edelleenkään ei ole syytä vilkuilla ongelmayhtiötä sillä silmällä. Huono bisnes on huonoa bisnestä, oli sen hintalappu mikä hyvänsä. Yleensä käy kalliiksi ostaa niitä, jotka ovat laskeneet eniten ja jysähtäneet pohjaan kuin kivi. Kun kiinalainenkin teollisuus konttaa, voimme vain kuvitella suomalaisen verrokkiyhtiön epätoivon. Jos näitä menee ostamaan, korjaa hedelmät raunioilta kenties vasta perikunta tai Helsingin kaupunki.

Jos et aio säästää vain seuraavalle sukupolvelle, osta niitä, jotka olivat hyvän sään aikana kalliita. Nyt ne ovat kohtuuhintaisia saatuaan tilapäisen tartunnan yhtiön ulkopuolisista syistä. Vuonna 2016 vain tuloksensa kasvattajat tuottanevat omistajalleen hyvin. Ne kompensoivat koko pörssin tasolla laskevat tuloskertoimet omalla tuloskasvullaan.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.