Jemen on terroristien taivas

Arabian niemimaan eteläkärjessä sijaitseva Jemen on todellinen ruutitynnyri. Kulunut ilmaus on nyt harvinaisen totta. Monet seikat tekevät Jemenistä ihanteellisen lymypaikan Arabian niemimaan al-Qaedan kaltaisille terroristiryhmille.

Karu vuoristomaa tarjoaa suojaa hämärämiehille ja kaikenkarvaisille uskonsotureille. Maailman tärkeimmät merireitit Persianlahdelta maailmalle kulkevat sivuitse. Maalla olot ovat sekavat, kun heikko ja korruptoitunut keskushallitus käy kahta sisällissotaa, pohjoisessa ja etelässä.

Presidentti Ali Abdullah Salehin, 67, valta ulottuu lähinnä vain pääkaupunkiin. Valtio on lähinnä vaikutusvaltaisten klaanien perheyritys. Eli meno on suurin piirtein samanlaista kuin Hamid Karzain Afganistanissa - paitsi, että isä Saleh suunnittelee seuraajakseen poikaansa Ahmedia.

Kansa on köyhää ja elämä näköalatonta. Talous on rakenteellisesti heikko ja työttömyys kroonista. YK luokittelee Jemenin ainoana Lähi-idän maana LDC-maaksi eli maailman 49:n vähiten kehittyneen maan joukkoon. YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä Jemen on 192 maan listalla sijalla 153. Väestöstä 45 prosenttia elää alle kahdella dollarilla päivässä. Kun tähän lisätään vielä vesivarojen ehtyminen, ovat kaikki romahtavan valtion tunnusmerkit kasassa.

Edes Etelä- ja Pohjois-Jemenin yhdistyminen vuonna 1990 ei muuttanut mitään. Kahdesta köyhästä maasta tuli yksi köyhä maa.

Mutta väestö kasvaa huimasti. Jemeniläisiä on nyt 21-23 miljoonaa, kahden vuosikymmenen kuluttua jo 40 miljoonaa. Eniten heitä yhdistää kasvava katkeruus omia johtajia ja Yhdysvaltain Jemenissä "terrorismin vastaisessa sodassaan" tekemiä häpeilemättömiä iskuja kohtaan.

Ja aseita riittää. Jemeniläisillä on arviolta yli 60 miljoonaa yksityisasetta. Vaikutusvaltaisten klaanien tasolla aseistus koostuu jo konetuliaseista ja raketinheittimistä. Jemeniläisen professorin Ahmed al-Kibsin mukaan jemeniläiset kantavat asetta siinä kuin britit käyttävät solmiota.

VAIKKA aseista ei Jemenissä ole pulaa, ei niiden virralle näy loppua. Yhdysvallat aikoo tuplata sinänsä vaatimattoman 70 miljoonan dollarin vuosittaisen sotilasapunsa Jemenille. Maan tärkeimmät aseistajat tulevat kuitenkin muualta.

Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan Jemen on vastikään tehnyt Venäjän kanssa miljardin, ehkä jopa 2,5 miljardin dollarin asekaupat. MiG-29-hävittäjät, taisteluhelikopterit, taisteluvaunut ja panssaroidut miehistönkuljetusvaunut ovat osa Jemenin armeijan neljän miljardin dollarin modernisointiohjelmaa.

Vuosina 2001-2008 Jemen hankki Yhdysvaltain kongressin tietojen mukaan aseita 1,4 miljardilla dollarilla. Venäjä teki 600 miljoonan Ja Kiina 200 miljoonan kaupat. Ukrainan, Valko-Venäjän, Puolan, Italian ym. osuus oli noin 400 miljoonaa dollaria.

Britannian koolle kutsuma kansainvälinen kokous pohtii Afganistanin ohella myös Jemeniä 28. tammikuuta. Irakin ja Afganistanin luulisi jo opettaneen innokkaimmillekin suoran toiminnan kannattajille jotain sotilaallisen väliinmenon ongelmista.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.