Jos Suomi liittyisi Natoon

Suomalaisten enemmistö on sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuksen kannalla. Se on myös maan ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, mutta silti keskustelua Nato-jäsenyydestä pidetään yllä. Valtiollinen johto on antanut eduskunnan tuella sytykkeitä keskustelulle. Linjana näyttää olevan sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen Yhdysvaltain johtaman sotilasliiton kanssa.

Miksi Suomen Ilmavoimat polttaa kerosiinia Islannin merialueiden yllä?

Jatkuvasti jankutetaan, ettei Suomi sulje pois sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuutta. Viesti maailmalle on, ettei Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ole ennakoitavissa. Ja niin on, jos siltä näyttää.

Tarkkailijoiden analyysi eri puolilla maailmaa on, että Suomi on ennalta arvaamaton tekijä. Lisääkö tämä Pohjolan vakautta?

Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin haastattelu Helsingin Sanomissa (12.2.) on kiintoisa erityisesti siksi, että siinä pureudutaan monella tavalla asian ytimeen.

Rasmussen sanoo ensiksikin välillisesti sen tosiasian, etteivät sotilasliiton tehtävät ja hankkeet ole ennakoitavissa:

”Jos minulta olisi kysytty aloittaessani (pääsihteerinä) elokuussa 2009, että pystynkö kuvittelemaan Naton Libyassa, niin olisin ehdottomasti vastannut ei. Kaksi vuotta myöhemmin Naton koneet pommittivat Libyaa seitsemän kuukauden ajan.”

Olisiko Suomen turvallisuuspoliittisten etujen mukaista liittoutua Yhdysvaltain johtaman sotilasliiton operaatioihin?

Haastattelun kärki ja pääsanoma on kysymyksiä herättävä. Rasmussenin mukaan Suomen aluepuolustukseen perustuva ratkaisu sopisi Natolle. Toisin sanoen Nato-jäsenenäkin Suomella olisi oikeus puolustaa koko maata! Sepä vasta uutinen olisikin, jos Naton suunnalta ilmoitettaisiiin, ettei koko maan puolustaminen ole luvallista.

Suomen kokemukset ja muistot ulkomaisista sotilastukikohdista maassa eivät ole hyviä. Rasmussen väistää ”mitä jos Suomi liittyisi Natoon” -haastattelussa kysymyksen sotilastukikohtien ja Yhdysvaltain ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen. Se olisi siis tulevaisuudessa yksi mahdollisuus.

Kokeneen turvallisuuspolitiikan toimittajan Kari Huhdan tekemä haastattelu on merkittävä lisä Suomen Nato-keskusteluun. Sekin todetaan, että nyt ei ole jäsenyysneuvottelujen aika.

Nato-jäsenyys muuttaisi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan täysin. Äärimmäisen tärkeät hyvät suhteet itäiseen suurvaltanaapuriin muuttuisivat. Hyvän naapuruuden tilalle tulisi epäluottamusta ja vastakkaisuutta.

Jäsenyyden puolesta on vedottu siihenkin, että Venäjän ohjukset kantavat Suomeen. Niin varmaankin ja paljon kauemmaksikin. Mutta miten Suomen sotilaallinen liittoutuminen muuttaisi ohjusten kantomatkoja?

Suomi onnistui taitavalla ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan aika hyvin pysymään sivussa kylmän sodan rintamista. Liittoutuminen Yhdysvaltain johtamaan sotilasliittoon merkitsisi asettautumista samaan etulinjaan Baltian maiden kanssa. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on ollut toinen kuin Baltian maiden ainakin vuodesta 1922, jolloin eduskunta jätti ratifioimatta reunavaltiosopimuksen.