Jos meillä olisi oma markka

Kymmenen vuotta sitten eli tammikuun alussa 1999 luovuimme omasta rahasta. Markka sidottiin euroon. Rahan arvo niitattiin yhteisvaluuttaan, vaikka seteleissä luki edelleen markka.

Euro otettiin arkielämässä otettiin käyttöön helmikuun lopussa 2002. Sen jälkeen olemme nauttineet euron eduista ja haitoista.

Euro on helpottanut kauppaa ja matkailua. Euromaissa ei rahaa tarvitse vaihtaa eikä kurssiriskejä synny.

Suurin euron etu on valuutan vakaus. Ihmisten ostovoima on ollut hyvä.

Myös matala korkotaso on ollut euron ansiota. Itsenäisenä valuuttana markka joutui historiansa aikana monien spekulaatioiden kohteeksi, jolloin korkoja nostettiin valuutan arvon suojaamiseksi.

Olemme koko 2000-luvun nauttineet matalasta korkotasosta. Tämä on edistänyt investointeja ja yritysten menestystä. Myös asuntolainat ovat olleet halpoja.

EUROSTA ON myös haittoja. Jo euroon liityttäessä keskusteltiin siitä, että epäsymmetrisen taloudellisen shokin aikana suuri yhteisvaluutta voi olla ongelma.

Näin on esimerkiksi silloin, kun Suomen teollisuus kärsii kilpailijamaiden valuuttojen devalvoitumisesta. Sen sijaan suurten euromaiden teollinen selkäranka on niin erilaisissa yrityksissä, että niissä ongelmaa ei samaan aikaan ole. Tällöin euro on suomalaisille liian vahva valuutta.

Olemme nyt tämänkaltaisessa tilanteessa. Ruotsin kruunu on heikentynyt voimakkaasti. Samoin Venäjän rupla.

Ruotsi on tärkeä teollinen kilpailijamaa ja Venäjä vientikohde. Kärsimme kumpaankin suuntaan vahvasta eurosta.

Stora Enso vetosi toissapäivänä kruunun edullisuuteen. Se kertoi, että Suomessa tuotantoa supistetaan. Sen sijaan Ruotsissa tehdään paperia ja sellua koneet kuumina, sillä Ruotsin kustannustaso on edullisempi kuin Suomen.

Ruotsi on edullinen, koska kruunu on devalvoitunut.

Jos meillä olisi nyt oma markka, sen devalvaatio olisi lähellä.

KANSALLINEN ITSEKKYYS voi jälleen kasvaa. Se tuo kilpailun valuuttojen arvoilla. Sveitsin frangi on heikentynyt. Yhdysvallat ja Englanti ovat käynnistäneet setelirahoitusta, jolloin dollari ja punta heikkenevät.

Maailman maiden välinen talouskilpailu voi yltyä valuuttataisteluksi. Miten euro siinä kehittyy, on arvoitus. Nyt vahva euro tukee kulutusta mutta rokottaa teollisuutta.

Olisiko omalla markalla helpompi elää tässä tilanteessa? Ehkä lyhyen tähtäimen etuja saataisiin.

Nyt kustannustaso pitää sopeuttaa sisäisesti. Se tietää lomautuksia ja irtisanomisia.

Pidemmällä aikavälille tuloratkaisut ovat tärkeitä. Ehkä palaamme jonkinlaisiin keskitetysti ohjattuun tulokierroksiin. EK:lta oli ylimielistä torjua olankohautuksella STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään ajatus keskitetystä nollalinjasta.

Pitkällä tähtäimellä euro on Suomelle enemmän etu kuin haitta. Nyt kuitenkin näemme sen varjopuolen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.