Jos vaalit tulevat vahingossa

Alexander Stubbin (kok.) ja Antti Rinteen (sd.) hallitus hallitsee maata kapealla pohjalla. Hallituksella on eduskunnassa vain 101 kansanedustajaa eli vain kahden edustajan valtamarginaali. Jo yksittäisten kansanedustajien poissaolo eduskunnasta voisi kaataa hallituksen luottamuslauseäänestyksessä.

Tämän viikon perjantaina hallituksen asema mitataan. Opposition tekemä välikysymys päättyy äänestystapahtumaan, josta hallituspuolueiden kansanedustajien ei ole varaa olla poissa.

Myös yksittäinen kansanedustaja voisi nyt ryhmäkurin rikkomisella kaataa hallituksen.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) varoitteli viikonloppuna muita puolueita siitä, että maata ei pidä ajaa ennenaikaisiin vaaleihin. Jos hallitus kaatuisi ja edessä olisivat ennenaikaiset vaalit, ainakin valtion budjetin teko ja ehkä myös sote-uudistus pysähtyisivät.

Ennenaikaiset vaalit pysäyttäisivät käytännössä maan poliittisen valmistelun loppuvuodeksi. Jos siis perjantain luottamusäänestys johtaisi vahingossa hallituksen kaatumiseen, se olisi maan asioiden kannalta suuri tappio.

Miten ennenaikaiset vaalit järjestettäisiin? Kuvio etenisi niin, että tasavallan presidentti voisi pääministerin perustellusta esityksestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä uudet vaalit. Ne tulisi järjestää 50–75 päivää presidentin päätöksen jälkeen. Käytännössä vaalit olisivat pian joulun jälkeen, todennäköisesti tammikuun alkupuolella tai viimeistään helmikuussa.

Koko maan politiikka pyörisi poikkeustilanteen ympärillä hallituksen kaatumisesta vaaleihin saakka. Uusi hallitus olisi koossa ehkä helmi–maaliskuun vaihteessa.

Perjantain luottamuslauseäänestys onkin myös oppositiolle herkkä tilanne. Luultavasti yksikään oppositiopuolue ei aidosti halua kaataa hallitusta. Mutta miten oppositio voi estää vahinkokaatumisen?

Tulevat vaalit olisivat riski jopa mielipidekyselyjen huippukannatuksesta nauttivalle keskustalle. Keskusta ehkä haluaa odottaa ja katsoa, kuinka alas Stubbin kestohymy voi painaa kokoomuksen kannatuksen. Onko pohja 15 prosentin vaiheilla?

Myös sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset ovat mieluusti keräämässä kokoomuksesta vuotavaa äänestäjäkuntaa.

Verotiedot täyttivät eilen verkkolehdet ja tänään paperiset sanomalehdet. Verotietojen avoimuus mahdollistaa yhteiskunnallisen keskustelun niin verotuksesta kuin tulonjaostakin. Sitä käydään näinä päivinä ahkerasti, vaikka kaikki tulot eivät verolistoilla näykään.

Yhteiskunnan voimakkain jakolinja on nykyisin työssä olevien ja työttömien välillä. Työssäkäyvien ihmisten, ainakin hyvätuloisten, tulot ovat nousseet viime vuosinakin. Esimerkiksi Keski-Suomessa viidenneksituhanneksi eniten ansaitseva sai viime vuonna tuloja 68 000 euroa. Kaksi vuotta aikaisemmin samalla sijalla tulot olivat vajaat 63 000 euroa.

Nykyisen ja tulevan hallituksen tärkein tehtävä on luoda edellytyksiä työttömyyden laskulle.

Työttömyys on yhteiskunnallista syrjintää ja syrjäytymistä, jota on yritettävä kaikin keinoin vähentää.