Jospa olisimme terveenä

Taas on virinnyt keskustelu eläkejärjestelmän kestävyydestä. Riittävätkö nykyiset eläkemaksut työeläkkeisiin, jos työeläkeyhtiöiden sijoitusten tuotto putoaa pysyvästi nykyiselle, alhaiselle tasolle.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset huolettavat. Terveydenhuolto imee aina lisää rahaa.

Moni asia olisi paremmin, jos olisimme yhtä terveitä kuin ruotsalaiset.

OECD:n tilastojen mukaan suomalaiset ovat jumbosijalla terveiden elinvuosien odotteessa. Miehillä terveitä elinvuosia on keskimäärin 53,8 ja naisilla 54,4. Ruotsalaisilla on terveitä elinvuosia 12 enemmän.

Ero on huikea.

Kun ruotsalaiset ovat terveinä, sairaanhoitokustannukset ovat matalammat kuin meillä. Niinpä ruotsalaisilla tulee myös tehokkaita työvuosia runsaasti. Eläkkeille on siis maksajia.

Ehkä meidän pitäisikin puhua Suomessa terveyden tärkeydestä eikä voivotella eläkejärjestelmän kestävyyttä tai terveydenhuollon kustannuksia. Ne ratkeavat, jos löydämme ihmisille terveitä vuosia.

Päättäjien pitäisi siis korostaa terveellistä elämää ja sen tärkeyttä. Se olisi myös myönteinen asia eikä keskustelu olisi ainaista uhkakuvien maalaamista.

ELÄKEKATTOA ei ole saatu hetkittäisistä puheista huolimatta aikaiseksi. On epäoikeudenmukaista, että julkisesta eläkejärjestelmästä maksetaan muutamille ihmisille satojen tuhansien eurojen vuosieläkkeitä.

Eläkeyhtiöt ovat torjuneet eläkekattopuheet sillä perusteella, että myös suurituloisten tuki julkiselle eläkejärjestelmälle on näin varmistettu. Moni on myös ajatellut, että työeläke on työnteolla ansaittu.

Tässä on vain runsas neljännes totta, sillä eläkeelläolijan eläkkeestä selvästi alle puolet tulee työuran aikana rahastoiduista eläkemaksuista ja suurin osa tulee nyt töissä olevien eläkemaksuina.

Eli työeläke ei suinkaan ole eläkemaksuilla kertynyt odottamaan eläkkeellejääntiä. Siksi voikin sanoa, että suurituloiset eläkeläiset eivät ole kokonaan maksaneet omia eläkkeittään vaan niitä maksavat tämän päivän työntekijät.

Myös yhteiskunnallisen tasa-arvon perusteella eläkekatto olisi perusteltu ratkaisu. Työeläkejärjestelmän ydinajatus kuitenkin on, että eläke on tulosidonnainen. Kansaneläke on se pohjataso, jossa kaikilla periaatteessa on sama eläke.

Vaikka työeläkejärjestelmän peruslogiikassa eläke on tulosidonnainen, siihen on voitava puuttua.

Suuria tuloja ei pidä aina moittia, sillä yhteiskunnassa ja työelämässä pitää olla dynamiikkaa. Hyvätuloisiin töihin pitää olla haluajia, jolloin tehtävistä on tervettä kilpailua, ja ihmisillä on halua kehittää itseään.

Mutta eläkkeellä tuo logiikka ei toimi. Suurille eläkkeille on syytä lyödä yhteiskunnassa katto. Tuon katon tulisi olla selvästi alle 100 000 eurossa vuodessa. Ja voihan hyvätuloinen ihminen säästää etukäteen omista tuloistaan lisäeläkettä, jos niin haluaa.

Se mitä eläkekatolla säästyy, kuuluu mieluummin pienituloisille eläkeläisille tai yhteiskunnan velkaantumisen jarruttamiseen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.