Jostain paikasta säästetään - joka tapauksessa

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntaliitosselvityksen seuraaminen on jäänyt asukkailta paljolti arvailujen varaan. Hankalaa se on ollut myös toimittajalle, sillä tiedot ovat niukkoja. Päättäjät ovat halunneet itselleen työrauhan, ja tiedotuspimentoa on perusteltu sillä, että julkinen väittely keskeneräisistä asioista veisi pohjan historialliselta mahdollisuudelta muodostaa uusi uljas Jyväskylä.

Kuntapolitiikan ylätasolta katseltuna valittu tiedotuslinja on ehkä paras mahdollinen, mutta asukkaiden ja rivitoimittajan näkökulma on toinen. Oheinen juttu Kanavuoren koulun vanhempien pitkästä taistelusta osoittaa, että valveutuneidenkin kuntalaisten usko vaikutusmahdollisuuksiinsa on koetuksella. Ehtivätkö ja voivatko asukkaat muutamassa viikossa tuoda perustellut arkielämän näkemyksensä liitoskeskusteluun, kun Kanavuoressa yritys on kestänyt kolme vuotta?

Entä voiko julkisuuspimento johtaa mielikuvaan, että päättäjät valmistelevat asiat keskenään ja jälkikäteen niihin voidaan saada korkeintaan kosmeettisia muutoksia?

Vastauksia näihin ja toivottavasti moneen muuhunkin kysymykseen aletaan saada pian. Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen (sd.) sanoi perjantaina toivovansa, että esimerkiksi koulu- ja päiväkotiverkkoa perkaava selvitystyöryhmä saa työnsä valmiiksi marraskuuksi. Tällöin Vaajakoskella kuun puolivälissä pidettävässä yleisötilaisuudessa päästäisiin esittämään jo jotain konkreettista siitä, mitä paljon puhuttu uusi Jyväskylä voisi tarjota pienimmille asukkailleen.

Konkretiaa odotellessa rivikansalaisen on syytä pitää mielessä muutama perusfakta. Muodostuipa uusi Jyväskylä tai ei, kasvavat paineet palveluiden karsimiseen ja keskittämiseen molemmissa nykykunnissa. Esimerkiksi maalaiskunnan sisäisen selvitysryhmän lähtökohtana on pohtia, miten säästää kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa, jolloin kunta voisi jatkaa itsenäisenä ja selviytyä kymmenien miljoonien eurojen investointitarpeistaan.

Kanavuoressa vanhempien pahin pelko muuten on, että kouluhanke voisi jälleen lykkääntyä, jos itsenäisyyteen päädyttäisiin ja säästöjä haettaisiin "kylmästi politikoiden".

Uudessa Jyväskylässä säästöä haettaisiin puolestaan investoinneista, jotka menisivät kunnissa päällekäin. Esimerkiksi koulu- ja päiväkotiverkon kohdalla tällaisia raja-alueita ovat esimerkiksi Mannila, Kirri, Heinälampi, Lohikoski, Jyskä, Vaajakoski, Kuokkala ja Huhtasuo.

Tällainen lista ei tietenkään tarkoita, että juuri näillä alueilla ollaan juuri nyt karsimassa tai säilyttämässä jotain. Huomattavasti lähemmäs asukasta se kuitenkin kuntaliitoskeskustelun tuo.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen uutistoimittaja.