Joululehti kuin hyvä vuosikirja

Monilla joulurauhan tunnelmaan kuuluu lukeminen. Ainakin Keski-Suomessa se voi merkitä myös paneutumista joululehtiin.

Joululehdet eivät ole uusi perinne. Viime vuosisadan maineikkain ja tunnetuin joululehti oli Otavan kustantamana vuosina 1927-1967 ilmestynyt Joulukärpänen.

Hyvin suositun Joulukärpäsen luoja ja pitkäaikainen toimittaja oli Veli Giovannin nimellä tunnettu Hillari Johannes Viherjuuri (1989-1949), suomalaisen pilalehdistön, sarjakuvan ja lehtien ajanvietesivujen pioneeri.

Joulukärpänen oli humoristinen julkaisu, jossa tehtiin pilaa poliitikoista, yleisestä maailmanmenosta ja itse jouluunkin suhtauduttu humoristisesti. Samanlaisia olivat muutkin joululehdet kuten Lipeäkala ja suosiossaan lähelle Joulukärpästä yltänyt Arijoutsin eli Heikki Sakari Marttilan (1915-1993) Joulupippuri.

HUMORISTISET joululehdet lopettivat ilmestymisensä 1960-luvun loppupuolella ja nykyajan joululehdet ovat aivan muuta. Parhaat eivät oikeastaan ole lehtiä vaan enemmän paikalliskulttuuriin ja -historiaan keskittyviä vuosikirjoja. Sellaisia ovat useimmat keskisuomalaiset joululehdet ja aivan erityisesti Saarijärven Joulu, joka on tällä kertaa lajissaan yksi maakunnan parhaimpia - ellei sitten paras.

Saarijärven Lions Clubin kustantaman lehden ovat toimittaneet Matti Honkimäki (vastaava), Maire Hyvönen, Eino Friman ja Pertti Rautiainen. Lopputulos on harvinaisen runsassisältöinen ja kaikin puolin huolellisesti viimeistelty julkaisu.

Viime vuosi olikin Saarijärvellä joululehden tekijöille antoisa, sillä 2011 oli pitäjän poikkeuksellisen monipuolinen merkkivuosi.

Ensimmäisenä on mainittava, että kotiseutuneuvos Ilta Ikkala täytti syyskuussa 90 vuotta.

Joululehden kansikuvakin todistaa pitäjän kulttuurielämän keskeisen toimijan ja vaikuttajan laaja-alaisuudesta. Kannessa on kuva Ikkala öljyvärimaalauksesta Heralan päärakennuksesta. Ikinuoren kotiseutuneuvoksen synttäreistä lehdessä on sivun juttu.

Vuosi 2011 oli Saarijärvellä muutenkin merkkivuosi. Paavon patsas paljastettiin vuonna 1961 maatalousnäyttelyn yhteydessä.

Se ei ollutkaan mikä tahansa tapahtuma. Presidentti Urho Kekkonen puolisoineen oli maatalousnäyttelyn ja Paavon patsaan paljastustilaisuuden kunniavieras.

Paljon on Saarijärven maatalous muuttunut 50 vuodessa. Hokema rakennemuutoksesta on totisinta totta. Vuonna 1961 pitäjässä oli 1 655 maatilaa, joissa oli peltoa keskimäärin 5,6 hehtaaria. Viime vuonna tiloja oli 311, ja peltoa keskimäärin 27 hehtaaria.

Joululehteen on poimittu muitakin merkkivuosien viettäjiä. Leuhunkosken voimalaitos täytti 50 vuotta. Siitä kirjoittaa Keski-Suomen Valon entinen toimitusjohtaja Harri Lehtinen.

SAARIJÄRVESTÄ puhuttaessa ei sivuuteta Lanneveden kylää.

Heikki Marttilan mainio artikkeli - kaunokirjallisestikin taidokas novelli "Lannevesi - kyläkunta ja tavallaan mielentilakin" todistaa, että jotakin Saarijärven ja saarijärveläisyyden ydintä tuohon kylään liittyy.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.