Joustavuus lisää tuottavuutta

Aika ajoin suomalaisia työmarkkinoita moititaan jäykiksi. Jäykkyyden väitetään haittaavan maamme kilpailukykyä ja heikentävän talouskasvua. Yritysten pelätään kärsivän nimenomaan muuttumattoman työelämän vuoksi ja tämän jäykkyyden takia maan varoitellaan ajautuvan yhä surkeampaan tilaan. Näin siis usein väitetään.

Mutta tutkimustieto kertoo toista.

Professori Jouko Nätin ja akatemiatutkija Timo Anttilan tutkimus paljastaa, että Suomessa on Euroopan joustavimmat työaikajärjestelyt.

Tutkijat osoittavat, että joustavuus on suomalaisen työelämän kilpailuvaltti. Nätin ja Anttilan artikkelitutkimus ilmestyy pian julkaistavassa Työhyvinvointi ja organisaation menestys -tietokirjassa.

Nätin ja Anttilan tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden joustolla on selvä merkitys organisaation menestykseen. Menestyvissä organisaatioissa joustot ovat tasapainossa sekä työnantaja- että työntekijäpuolella.

Molempia osapuolia on siis kuultu ja yhteisymmärrykseen on päästy. Tällaisessa optimitilanteessa osapuolten luottamus lisääntyy, mikä heijastuu myös organisaation julkiseen kuvaan. Työyhteisö näyttäytyy virkeänä ja eteenpäin pyrkivänä – ja myös on sitä.

Siksi ei olekaan ihme, että kyseissä työyhteisöissä myös työhyvinvointi kukoistaa.

Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa on paljon työnantajalähtöisiä työaikajoustoja. Esimerkiksi iltatöitä kertoi tehneensä viimeisen kuukauden aikana 56 prosenttia suomalaisista palkansaajista. Luku on Euroopan korkein. Muissa Pohjoismaissa iltatöiden tekijöiden osuus on vähän yli 50 prosenttia.

Työnantajalähtöisiä joustoja ovat esimerkiksi tauoista luopuminen kiireaikana, työpäivän venyttäminen tai päivätyöajoista poikkeaminen.

Työntekijälähtöisiä joustoja puolestaan ovat mahdollisuus käyttää työaikajoustoja silloin kun itsellä on niihin tarvetta, vaikutusmahdollisuudet omiin työaikoihinsa ja taukojen pitäminen omassa tahdissa.

Tutkimus vahvistaa sen arkihavainnon, että ylhäältäpäin sanelu ei tuota hyviä tuloksia. Jos painopiste kallistuu voimakkaasti työnantajalähtöisiin joustoihin, heikentää se selvästi organisaation menestystä.

Vaa’an kallistuminen enemmän työntekijälähtöisiin joustoihin tukee työyhteisön hyvää menestystä, mutta loivemmin kuin tasapainotilanteessa.

Tiukimman linjan kannattajat ovat pelänneet työntekijälähtöisten työaikajoustojen vähentävän työnteon määrää.

Pelkona on ollut se, että pian kaikki heittäytyvät downshiftaamaan ja ainakin pyrkivät vähentämään työaikaansa. Silloin työntekijöitä ei enää riittäisi pitämään talouden rattaita pyörimässä. Lisääntyneen vapaa-aikansa downshiftaajat käyttäisivät kuitenkin kaikenlaiseen joutavaan puuhasteluun.

Näin suoraviivaista työn tuottavuuden väheneminen ei kuitenkaan ole.

Pelko siitä, että joustot houkuttelisivat ihmiset laiskottelemaan, on turha. Nätin ja Anttilan tutkimus näet viestii, että joustot houkuttelevat ihmisiä olemaan entistä tuottavampia.

Mutta mikäpäs siinä, koska iloisella mielellä on hauskempaa olla tuottava työntekijä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.