Juha Mieto söi mämmiä pääsiäisenä

Kiinan presidentti valtiovieraili Suomessa muutama viikko sitten. Maidemme välille ei ole odotettavissa selkkauksia, joten matkan tärkein anti oli tieto, että Ähtärin eläinpuisto saa kuin saakin kaksi pandaa lainaan.

Pandatalo olisi sopinut luontevasti myös Pandan tehtaan yhteyteen Vaajakoskelle. Suojellut eläimet makeistehtaan mannekiineina olisivat tietenkin herättäneet ikävää huomiota maailmalla, mutta myymälän kävijämäärät olisivat vähintään tuhatkertaistuneet.

Olen kerran nähnyt pandan eläintarhassa Berliinissä, enkä ole varma, haluanko nähdä enää uudelleen. Eläin odotti jotain aidan portin luona ja pian sille tulikin ruoka. Se selvästikin tunsi kellon. Älykkään eläimen näkeminen tarhattuna rouhaisee jostain syvältä, akvaario vielä menee, ja avioliitto.

Se olisi hyvä, jos Ähtärin pandat vähitellen leviäisivät Suomen luontoon ja syrjäyttäisivät meidän Ursus arctosimme. Kasvissyöjää saisi korkeintaan hätistellä pois täyden sienikorin kimpusta, mutta muutoin lihaisa ihminen saisi kuljeskella metsissä pelotonna.

Joskus aikoinaan matkalta palatessa piti hankkia lapsille tuliaiset R-kioskilta, kun kohteessa ei ehtinyt ostoksille. Kiinan presidentillä olisi ollut helppoa, vaikka tuliaispussi olisi unohtunut Aasiaan. Sen kuin vain olisi kävellyt lähimpään halpahalliin ja ostanut mitä tahansa. Kaikkihan on nykyään Made in China, paitsi mämmi.

Pääsiäisen sanoma jäi tänä vuonna Juha Miedon mämmin syönnin ihmettelyn jalkoihin. Hän söi mämmiä jopa tv:n viihdeohjelman suorassa lähetyksessä lääkärin valvonnassa. Myös teksti-tv kertoi, että Juha Mieto ahmii nyt mämmiä ja hänen pääsiäisen tienoon kulutuksensa on arviolta 40 tuokkosta.

Mietaan mämmi-iloittelu vei omat ruokahalut tehokkaasti, enkä saanut alas edes yhtä rovetta. Tuntui, kuin olisi riistänyt eineen olympiamitalistin ruokapöydästä.

Tänä keväänä tuli seurattua kotimaista jääkiekkoa enemmän kuin koskaan. Meillä jännitettiin sensaatiomaisesti pelanneen Tampereen Ilveksen puolesta, sillä joukkueessa pelaa eräs tuttu nuorukainen. Aluksi riitti pelien seuraaminen Teksti-tv:stä ja Twitteristä. Säälipleijarivaiheessa piti alkaa kuunnella selostusta nettiradiosta ja puolivälieriä varten täytyi ostaa jo palvelu, jotta pelit näki suorana televisiosta.

Vaikka Tappara pudotti Ilveksen jatkosta täpärästi seitsemässä ottelussa, jäi kiekkokeväästä mukava maku. Adrenaliinia erittyi niin että sitä riittää juhannukseen saakka, ja kissaeläinjoukkueen fanittaminen oli muutenkin kivaa.

Työkaveri löysi kätköistään rullan Ilves-teippiä, jolla sai tuunattua tavallisen mustan rotsin hienoksi kannattajatakiksi. Muodonmuutos on ikuinen, sillä teipistä jää karmeat liimajäljet, jos sitä yrittää poistaa. Muhkea Ilves-pipo, jota joku nimitti ilkeästi norsun rakoksi, oli hankittu jo ennestään.

Ilveksen putoamisen jälkeen kannatus siirtyi JYPille, joka sekin putosi harmittavasti finaaleista. Nyt voimme Jyväskylässä vain seurata katseella, kun Tapparan ja KalPan linja-autot suhaavat ohi pelimatkoilla toistensa luo.

Ensi viikolla täytyy jälleen viettää syntymäpäivää. Helpottaakseni mieheni arkea mietin valmiiksi muutamia lahjatoiveita, mutta ne olivatkin tarpeettomia.

– Vastahan minä ostin uuden astianpesukoneen. Saat sen yläkorin, hän virkkoi.

Nyt minulla on kaksi sienikoria, pyörän kori ja astianpesukoneen kori. Pystyy korisemaan hyvin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.