Juhlan tuntua ja kärsimyksen varjoja

Joulun juhlatunnelmien myötä käymme kohti erityistä juhlavuotta 2017. Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Muistelemme isänmaamme vaiherikasta historiaa päällimmäisenä tunteena kiitollisuus.

Etenkin kriisiajat ovat antaneet tärkeän opetuksen, jonka voi nähdä sisältyvän juhlavuoden teemaan ”Yhdessä”. Yhdessä olemme selvinneet menneiden vuosikymmenten vaikeuksista ja yhdessä toimien meillä on erinomaiset lähtökohdat rakentaa myös tulevaisuuden Suomea.

Itsenäisyyden juhlavuoteen meitä saattelevat positiiviset, taantuman taittumisesta vihjaavat talousuutiset niin maanlaajuisesti kuin omassa maakunnassamme.

Toisaalta ei ole liiaksi syytä huokaista helpotuksesta. Viime vuosien taantuman kuluessa ovat vahvistuneet eriarvoisuutta synnyttävät rakenteet. Hyvinvoinnin kasvu ei tuo juhlan tuntua kaikille.

”Onko maallamme malttia vaurastua”, kysyttiin 1950-luvun alussa, kun sodan jälkeinen vaikea taloustilanne alkoi helpottaa. Tuolloin korostettiin niin eri alueiden kuin eri väestöryhmien pääsyä osalliseksi työstä ja kasvavasta vauraudesta.

Myöhemmin alettiin kiinnittää entistä painokkaammin huomiota myös tasa-arvoa luovaan sosiaalipolitiikkaan.

Työn tekemisen mahdollisuuksien vahvistaminen ja oikeudenmukainen sosiaaliturva ovat hyviä eväitä myös tuleviin vuosikymmeniin.

Toinen juhlavuosi on alkanut luterilaisen kirkon virittämänä. Saksalaisen munkin Martti Lutherin käynnistämän reformaation eli uskonpuhdistuksen alkamisesta tulee 2017 kuluneeksi 500 vuotta.

Luterilaisuuden syntyvaiheiden muistaminen sopii hyvin maamme itsenäisyyden juhlavuoden yhteyteen.

Luterilaisuuden vaikutukset saavuttivat hyvin nopeasti myös Pohjoismaat ja monet oman maamme identiteetin ja arvopohjan kannalta keskeiset tekijät ulottavat juurensa reformaatioon.

Suomen kirjakielen luoja Mikael Agricola oli Lutherin oppilaana ja sai häneltä innoitusta kansankielen käyttöön kirkossa.

Koulutuksen ja työn arvostaminen ovat myös periluterilaisia arvoja. Luterilaisuuden ja muun protestantismin vanavedessä on syntynyt hyvinvoivia yhteiskuntia.

Hyvinvointivaltioista on tosin muodostunut myös kilpailuyhteiskuntia. Arvostamme onnistumisia ja tuloksia.

Martti Luther aloitti reformaation kuitenkin puhumalla Jumalan armosta ja ihmisarvosta, joka ei ole sidottu suorituksiin.

Kirkot muistavatkin reformaatiota teemalla Armoa. Tässäkin on yksi tulevaisuuden Suomen voimavara.

Oman maamme juhlatunnelman ylle heittää varjonsa kansainvälisen tilanteen levottomuus. Terroriteot jättävät ikävät muistot menneestä vuodesta.

Joulun sanoman yksityiskohdat vievät ajatuksemme Lähi-idän nykytilanteeseen. Joosef ja Maria lähtivät kohti Betlehemiä ”Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana”. Nykyiset Syyrian käskynhaltijat ovat saaneet maansa sekasortoiseen tilaan. Aleppon kärsimys tuntuu erityisen lohduttomalta.

Useita vuosia kestäneessä Syyrian sisällissodassa on kuollut noin puoli miljoonaa ihmistä. Vaikka taisteluissa on viime viikkoina tapahtunut sotilaallinen käänne, ei tässäkään sodassa ole voittajia. Jäljellä on valtavaa kärsimystä, katkeruutta ja kostonhalua.

Menneenä syksynä sai kansainvälistäkin julkisuutta Helsingin Kallion kirkosta eri puolille maatamme ja maailmaa levinnyt kampanja kirkon kellojen soittamiseksi Aleppon puolesta. Tämän kaltaiset kauniit eleet tuntuvat raadollisen maailmanpolitiikan keskellä kaikuvan tyhjyyteen.

Pienetkin toivon ja välittämisen merkit ovat kuitenkin nyt tärkeitä ja vaihtoehto unohtamiselle. ”Yhdessä” tarkoittaa jatkossa usein myös kansainvälistä yhteistyötä.Avustusjärjestöjen välityksellä voimme henkilökohtaisestikin tukea Syyrian miljoonia pakolaisia ja muita kärsiviä kaukaisia lähimmäisiämme.

Yksi toivon kynttilä on siinä, että kohtelemme reilusti ja inhimillisesti heitä, jotka ovat saapuneet kriisi-alueilta keskuuteemme turvapaikanhakijoina.

Aleppon kellojen jatkoksi kirkkojen joulun kellot kajahtavat hiljaa rauhan ja toivon kaikuja pimeään yöhön. Ne kuuluttavat enkelten viestiä: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa ja maassa rauha ihmisille, joita hän rakastaa”.

Kirjoittaja on Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.