Juhlaviikolla ikävyydet unohtuivat

Osakemarkkinoilla juhlat jatkuivat vielä huhtikuun käynnistyessä. Maailman enemmän ja vähemmän mahtavien ryhmä-20 onnistui Lontoon kokouksessaan saamaan aikaan yhteiset linjaukset. Se oli kokouksen merkittävin ja ehdottoman tärkeä anti. Nyt palataan reaalimaailmaan, jossa ei voida hyvin, vaikka joitakin merkkejä onkin siitä, että ihan vapain pudotus olisi hiukan helpottamassa.

G-20 ryhmän aikaansaannoksista kansainvälisen valuuttarahaston ja alueellisten kehityspankkien rahoituksen ja vientirahoituksen pönkitys on toistaiseksi lupaus, joka täsmentyy myöhemmin, vaikka yli tuhannen miljardin dollarin rajan piti nytkin tietysti päästä. Myös veroparatiisien kuriinpano ja finanssimarkkinoiden valvonnan kiristys vaativat jatkotoimia, mutta linjaukset on nyt kirjattu.

REAALIMAAILMASSA JATKUU kaikkialla kansainvälisen kaupan synkkyys. Työttömyys kasvaa kun hidastuva kysyntä vaikuttaa kotimarkkina-aloihinkin. Myös niin yritysten kuin kuluttajien luottamuslukemat ovat perin alhaalla, vaikka teollisuudessa näkyykin pientä liikettä niillä aloilla, joissa varastot alkavat olla tyhjiä. Jos kysyntä ei laajemmin kasva, pieni piristys jää lyhytaikaiseksi.

Suomen viennin arvo oli tammikuussa 36 prosenttia vuodentakaista pienempi ja tällä kertaa kaikilla päätoimialoilla. Viime vuoden lopun syöksykuukausina ei vielä tällaisia lukuja nähty lähimainkaan. Japanin tammikuinen vienti oli muuten vain puolet vuodentakaisesta.

Pörssikurssit ovat nousseet jo kolmisen viikkoa. Ennustavatko ne siis käännettä talouksiin loppuvuoteen? Kukaan ei tiedä, eivät pörssimarkkinat itsekään. Niiden taantumanousuista itse asiassa harva on jälkikäteenkään osoittautunut oikeasti käänteen ennustajaksi, vaikka se maine niillä onkin. Finanssikapitalismi osaa selittää myytit totuuksiksi. Rahaa kuitenkin on nyt pumpattu kaikenlaisille markkinoille niin paljon, että jossakin vaiheessa sen on pakko alkaa näkyä.

Jatkossa alkaa tuloskausi vuoden alkuneljännekseltä ja saadaan tuoreimmat yritysjohtajien arviot näkymistä. Se luvannee pörssikursseille keikkuvia aikoja.

YHDYSVALLAT ANTOI finanssisektorilleen luvan kirjata tase-eriä, joiden markkinat eivät toimi kunnolla, yrityksen omien arvostusmallien mukaan. Jo viime syksynä EU helpotti hiukan pankkiensa kirjaamiskäytäntöjä, mutta amerikkalainen helpotus on toista luokkaa.

Markkina-arvojen käyttöön perustuvia kansainvälisiä standardeja on syytä pohtia yleisemminkin vakavasti, sillä ne tekevät pankkisektorista kovin myötäsyklisen alan, vuolaan rahoittajan kun markkinat ovat noususyklissä ja torppaajan alamäessä. Toinen vaihtoehto on pankkien pääomavaatimusten vastasuhdanteinen sääntely, eikä sekään ole helppo juttu.

Suomessa saatiin oma pörssiyhtiöjohdon palkkioskandaali totutusti Fortumista. Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden palkitsemissäännöstä ainakaan minä en löydä niin yksiselitteisiä lausumia, etteikö siellä olisi mahdollisuuksia myös kohtuuttomuuksiin. Sitä paitsi ne lienee jätetty sinne tarkoituksella; valtiokin on joutunut kilpailemaan yritysjohtajista. Ja joutuu vastakin.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.