Juhlitulla Halla-aholla isoja haasteita

Näkökulma

Perussuomalaiset pitävät puoluekokoustaan hyväntuulisissa tunnelmissa Tampereella.

Ja miksipä eivät pitäisi, sillä puolueen kannatus on huipussaan. Perussuomalaiset on kolmissa viime eduskuntavaaleissa tehnyt hyvän tuloksen ja pitää tällä hetkellä paalupaikkaa kannatusgallupeissa.

Puoluekokous on ensimmäinen vuoden 2017 Jyväskylän kokouksen, joka johti ­puolueen hajoamiseen. Toki silloin muutosta tekemään oli tullut jopa 3 000 osanottajaa, tämän viikonlopun kokoukseen yli kaksi kertaa vähemmän eli vain 1 400 henkilöä.

Perussuomalaisten salaiseksi vaaliaseeksi on monesti mainittu turuilla ja toreilla paistetut makkarat ja letut. Niitä natustellessa on tullut kohdattua kansaa ja juteltua monenlaista.

Toinenkin selitys suosiolle saattaa olla.

Sen nosti esiin puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoessaan, että ”meitä äänestetään koska olemme vaihtoehto – ja vain niin kauan kuin olemme vaihtoehto”.

Puolueiden jakolinja vasemmiston ja oikeiston välillä on hämärtynyt ja tilalle on tullut uusi jako kansallismielisten ja globalistien välille. Tästä jaosta ovat hyötyneet sekä perussuomalaiset että vihreät.

– Kaikki muut puolueet yrittävät kumartaa samanaikaisesti kaikkiin suuntiin. Siksi ne pyllistävät samaan aikaan kaikkiin suuntiin ja vuotavat kummastakin laidasta. Ne menettävät kannatustaan sekä perussuomalaisille että vihreille.

Kenttäväki kuvaili Tampereella puolueen tilannetta seesteiseksi. Näin ei välttämättä kauan ole, sillä Jussi Halla-ahokin saanee pian haastajia. Sunnuntai on puolueelle tärkeä päivä linjan kannalta, kun puoluevaltuustoa valitaan.

Suomen sisun ja PS-Nuorten jäsenet ovat julkisuudessa pitäneet Halla-ahon näkemyksiä suomalaisuuden määritelmistä liian löysinä. Suomen sisu luetaan radikaaliksi nationalistijärjestöksi, joka muun muassa korostaa suomalaisia geenejä. Halla-ahon on puolestaan taiteiltava sen tosiasian kanssa, että päästäkseen tulevaisuudessa hallitukseen on pesäeroa ääriajatteluun pakko tehdä.

Tuore puoluesihteeri Simo Grönroos on Suomen sisun jäsen, eikä hän pitänyt tarpeellisena erota yhdistyksestä uuden virkansa takia. Halla-aho kertoi lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa eronneensa järjestöstä.

Suomen sisun ja perussuomalaisten nuorten jakama etnonationalismi ei ole Halla-ahon ainoita huolia tulevaisuudessa.

Halla-aho on sanonut, etteivät puolueen organisaatio ja hallinto ole kasvaneet samaa tahtia puolueen kasvun kanssa. Monessa asiassa toimitaan yhä kuin pienpuolue.

Tälle ajatukselle kuuli jo nyt runsaasti kritiikkiä, sillä moni muu puolueen jäsen nosti puheissaan esille juuri hallinnon raskauden ja väkimäärältään ison puoluetoimiston.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .