Julkinen vai yksityinen?

Tullessani 80-luvun puolivälissä Äänekosken energialaitokselle töihin oli se Äänekosken kaupungin teknisen viraston osasto. Yksityispuolelta tulleelle kaupungin toimintamallit tuntuivat aluksi oudoilta. Varsinkin poliittinen puoli oudoksutti. Tuntui, että energialaitoksen kannalta tärkeiksi nähtyjä asioita piti ajaa kahta väylää pitkin; virkamiesväylää ja poliitikkoväylää. Vasta kun molemmat väylät oli saatu läpäistyä, tuli esitykset hyväksytyiksi.

Liiketoiminnan kehittämisen kannalta haittaavaa oli, että esitetyt investoinnit menivät koko kaupungin investointikoriin. Poliittisessa päätöksenteossa on selvää, että kuntalaisia lähempänä olevat vaikkapa koulutuksen tai terveydenhuollon investoinnit menevät helposti energiahuollon investointiesitysten edelle. Mikäli kaupungin taloustilanne oli huono, vaara edelliselle oli todella suuri. Pahimpana esimerkkinä tästä on vesihuoltoverkostojen huono kunto lähes jokaisessa Suomen kunnassa.

Äänekoski ei tee tästä poikkeusta. Varsinkin Suolahden vesi- ja viemäriverkosto oli Äänekosken Energialle tullessaan todella surkeassa jamassa.

Liiketoimintojen siirryttyä yhtiölle tapahtui toimintamalleissa radikaali muutos. Yhtiön sisällä hyväksi nähtyjä ajatuksia ei tarvinnut enää esittää muille kuin yhtiön hallitukselle. Hallitus joutui osakeyhtiölain mukaan tekemään vain yhtiön edun mukaisia päätöksiä. Lisäksi politikointi jäi kokonaan pois, ehkä alkuaikojen kaupunkien välistä kisailua lukuunottamatta.

Eräs kaupungin johtava virkamies ihmettelikin, miten poliitikot toimiessaan yhtiön hallituksessa pystyvät helposti yksimielisiin päätöksiin ilman politikointia. Siirtyessään kaupungin hallitukseen heistä tulee kuin eri ihmisiä ja politikointi alkaa.

Syystä tai toisesta kaikki kehittämistoimet ovat paljon helpommin läpivietävissä yhtiössä. Vesiliiketoiminnon yhtiölle siirtymisen yhteydessä eräs johtava poliitikko totesi siirtoa, vastustaessaan, että kaupunki voi tehdä kaikki tarvittavat kehittämistoimet samoin kuin yhtiökin. Olin tuolloin asiasta yhtä mieltä ja olen vieläkin, kun lisätään sana "teoriassa".

Käytäntö näyttää olevan toisenlainen. Myös henkilöstön huomiominen ja kannustimien luominen on yhtiössä helpompaa.

Todettakoon kuitenkin lopuksi, että julkinen taho voi olla hyvä yhtiön omistaja, kuten Äänekosken tapauksessa on käynyt.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.