Jykevä kannanotto Keuruulta

Kuntien itsehallinnosta keskustellaan nyt yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Raportteja, muistioita ja varsinkin kuntajakoselvityksiä tulee yhtenä köytenä. Vain komiteamietintö puuttuu, sillä komiteaa pidetään vanhanaikaisena ja liian hitaana.

Kuntauudistus on takkuinen, moneen umpisolmuun mennyt vyyhti. Entistä useampi alkaa olla sitä mieltä, että koko juttu olisi kannattanut valmistella parlamentaarisessa komiteassa. Hallitusohjelman julistuspolitiikalla ei ainakaan tähän mennessä ole päästy tuloksiin.

Keskustelu kuntien itsehallinnosta ja palvelujen järjestämisestä on hyvä asia. Valtakunnallisestikin ainutlaatuinen ”puheenvuo­ro” tuli joulukuussa Keuruun suun­nalta. Kunnallisneuvos Olli Haa­panen on heittänyt julkisuuteen 530-sivuisen taustoituksen ja ta­vallaan kannanoton kuntauu­dis­tuksesta. Keuruun kunnallinen itsehallinto. Kuntakokouksista 2000-luvulle (Keuruu 2013) on pe­rus­teellisuudessaan poikkeuksellinen.

Haapanen tietää mistä kirjoittaa. Hänellä on takanaan 40 vuoden virkaura Keuruun kunnansihteerinä ja vuodesta 1986 kaupunginsihteerinä. Hänen ansioluettelossaan on lisäksi kahdeksan vuotta kunnansihteerinä Leivonmäellä. Kokemusta ja näkemystä laajentavat vuodet Keski-Suomeen maakuntaliiton hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana.

Kokonaisesitys kunnallisen itsehallinnon toteutumisesta ja sen tuloksista Keuruulla on nyt erityisen ajankohtainen teos.

Analyysi Keuruun kuntapoli­tii­kan vaiheista osoittaa monia seik­koja, jotka kuntauudistuksen val­mistelijoiden ja siitä päättävien olisi syytä tietää ja ottaa huomioon.

Kuntien itsehallinto on ollut Keuruulla paikallista kehitystä ylläpitävä ja vauhdittava moottori ja sitä se on ollut muissakin Suomen kunnissa ja kaupungeissa.

Parhaisiin tuloksiin on päästy aina silloin, kun kuntapoliitikot ja virkamiehet ovat kyenneet valmistelemaan asiat yhteisymmärryksessä ja päätökset on tehty sovitellen ja neuvotellen. Tämä näkyy myös Keuruun historiassa. Haapanen on kirjoittanut mainion oppikirjan Keuruun tämän päivän kuntapoliitikoille ja miksei virkamiehillekin.

Mutta mitä Haapasen oppikirja kertoo Keuruun suhteesta maakuntaan ja keskisuomalaisuuteen?

Keuruulla on aina ymmärretty, ettei kaikkia asioita ole mahdollista hoitaa yksin. Tärkeintä on maakunnallinen yhteistyö ja sitä tietä olisi mahdollista avata kuntauudistuksenkin umpisolmut.

Keski-Suomessa tunnetaan keuruulaisten keskeinen osuus maakunnallisen yhteistyön rakentajina ja vastuunkantajina. Se on ollut Keski-Suomen maakuntaliiton perustamisesta lähtien komea kappale keuruulaisten historiassa. Kunnallisneuvos Olli Haapanen kuuluu tähän maakunnillisten vaikuttajien henkilögalleriaan.

Keuruulla on muuten aina laulettu antaumuksella Keski-Suomen kotitseutulaulua. Martti Korpilahden sanoitus on ollut ja on keuruulaisille erityisen rakas. Se ei olekaan yllätys, sillä korostetaanhan laulussa aivan erityisesti Keuruun kirkkautta. Muita maakunnan paikkakuntia laulussa ei mainita.

J. H. Erkon Hämäläisten laulu on kaunis mutta keuruulaisille vieras.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.