Jyväskylään lääkis ja oikis!

Suomessa on kaksi kohtuuttoman suojeltua alaa: lääketiede ja oikeustiede.

Aina, kun lääkis-oikislaisten koulutusmääriä yritetään lisätä, liitoista ja eturyhmistä alkaa karmea itku ja hammasten kiristys: ”Sittenhän meillä voisi joskus tulevaisuudessa olla joku työtön lääkäri tai juristi!”

Viimeksi näin kävi, kun Joensuussa aloitettiin juristikoulutus. Ei väliä, vaikka lainoppineiden koulutusmäärät itse asiassa laskivat, kun samalla vähennettiin oikeustieteen asiantuntijoiden koulutusmääriä (hallintotieteiden maisteri). Siitä huolimatta sekä Lakimiesliitto että Lapin yliopisto pärähtivät: ei enempää juristikoulutusta!

Samoin Lääkäriliitto muistuttaa aina meitä kuolevaisia lääkärilakon uhalla, mikäli lääkäreiden koulutusmääriä suunnitellaan kasvatettavan.

Suomen kokonaistyöttömyys on Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 9,2 prosenttia. Ekonomistien arvioiden mukaan rakenteellinen työttömyys on tästä pari prosenttiyksikköä alhaisempi.

Se, että lääke- ja oikeustieteilijöiden työttömyys on lähellä nollaa ei tarkoita sitä, että näillä aloilla kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Rakenteellisen työttömyyden olosuhteissa se tarkoittaa sitä, että näiden alojen osaajista on pulaa.

Akavan mukaan kesäkuussa työttömiä lääkäreitä oli yhteensä 98, hammaslääkäreitä 20 ja oikeustieteilijöitä 392. Monilla muilla aloilla puhutaan tuhansista.

Työvoimasta työttömien osuus on lääkäreillä ja hammaslääkäreillä noin 0,5 prosenttia ja juristeilla 2,8 prosenttia. Näin alhainen työttömyys selittyy suurelta osin työpaikan vaihtamiseen liittyvällä kitkatyöttömyydellä.

Palkat oikeus- ja lääketieteellisissä ammateissa ovat kautta linjan korkeampia kuin muilla korkeasti koulutetuilla. Markkinalogiikalla palkkaa ei makseta eniten suinkaan sille, kuka moraalisista syistä korkean palkan ansaitsee. Palkkaa maksetaan kysynnän ja tarjonnan perusteella. Jos osaajista on pulaa, palkka nousee.

Eivät tryffelitkään ole kalliita siksi, että ne olisivat niin hyvää ruokaa. Tryffelit ovat kalliita, koska niitä on vaikea hankkia.

Vai miksi muuten juristin palkka on niin paljon korkeampi kuin opettajan?

Yhteiskunta säästäisi palkoissa pitkän pennin, jos lääkäreitä ja juristeja koulutettaisiin enemmän. Samalla paine lisätä muiden heikommin työllistävien akateemisten alojen koulutusta laskisi.

Lääkäreiden ja juristien lisäkoulutus avaisi lisäksi ovia uusille liikemahdollisuuksille. Työttömyys vähenisi, kun koulutus keskittyisi vahvemmin niihin aloihin, jotka lamasta huolimatta työllistävät ongelmitta.

Sopiva sijaintipaikka uusille oikeustieteen ja lääketieteen tiedekunnille olisi Jyväskylä. Täältä löytyy jo valmiiksi vahva monialayliopisto, joka pystyisi tarjoamaan hyvän pohjan uusille koulutusaloille.

Samalla myös muiden yliopistoalojen asema vahvistuisi, sillä uudet tiedekunnat avaisivat lukuisia sivuainemahdollisuuksia. Tutkimus hyötyisi uudesta monitieteisyydestä.

Tässä maakunnan edustajille jotain fiksua yhteiskuntaa edistävää tavoiteltavaa. On aika purkaa juristien ja lääkärien kartelli.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.