Jyväskylä heittäytyi vaatimattomaksi

Alkuviikosta kerrottiin, että Jyväskylä hakee jääkiekon vuoden 2022 MM-kisoja uudelle uljaalle Hippokselle. Vähän myöhemmin huippu-uimari ja poliitikko, vihreiden kaupunginvaltuutettu Ari-Pekka Liukkonen pohti, että Jyväskylä voisi järjestää uinnin lyhyen radan Euroopan mestaruuskisat.

Suuruudenhulluutta vai onko mopo muuten ruvennut keulimaan?

Ei suinkaan, sillä 1960- ja 1970-lukujen vaihteen Jyväskylässä tavoitteet olivat paljon korkeammalla: kaupunki haaveili talviolympiakisojen järjestämisestä Laajavuoressa.

Toimittaja Juha Kanerva kertoi Jyväskylän olympia­puuhastelusta teoksessa Viestinviejät – Tositarinoita talviolympiakisoista. Vuonna 2006 ilmestyneen kirjan on julkaissut Suomen Urheilumuseosäätiö.

Tein kirjan pohjalta uutisen helmikuussa 2006. Haastattelin tuolloin monia asiaa tuntevia, muun muassa Keski-Suomen maakuntaliiton aiempaa toiminnanjohtajaa Heikki Juuselaa, joka oli yksi olympiakeskustelun virittäjistä.

Kun Lahti luopui vuoden 1976 talviolympiakisojen anomisesta, Kanervan mukaan myös Jyväskylä kiinnostui olympiaisännyydestä.

Kanerva siteerasi Heikki Juuselaa, joka Kanervan mukaan oli pohtinut kaupungin mahdollisuuksia näin: ”On turha sanoa, että tämä olisi liian pieni talvikisojen paikaksi”. ”Täällä tarvittaisiin vain mesenaatti, sillä ainoastaan rahaa puuttuu.”

Kanervan mukaan Juusela totesi Laajavuoreen viitaten, että vuoren juurella ei mahdollisesti nähty vuoren suuruutta.

Talviolympiakisojen hakemista koskevassa artikkelissa pohjana oli yli 20 lähdettä, joten kirjoittaja ei suoralta kädeltä muistanut, missä yhteydessä Juusela oli lausuntonsa antanut.

Juusela muisteli Keskisuomalaisen haastattelussa 4.2. 2006, että asiasta keskusteltiin isommallakin joukolla, mutta olympiahanketta ei kuitenkaan ryhdytty viemään eteenpäin.

– Täällä kyllä ajateltiin, että Jyväskylä on ihan yhtä hyvä hakija kuin Lahti. Olimme kuitenkin realisteja: ei olympiakisojen saamiseen mitään mahdollisuuksia ollut. Asiasta keskusteltiin, mutta sitä ei käsitelty missään päättävissä elimissä, Juusela kertoi.

Hän muistutti, että talviolympiakisojen järjestämisessä ei tuolloin vaadittu niin mahtavia puitteita kuin nykyisin. Tosin alppilajit olisi jouduttu järjestämään muualla.

Lahdessa onnistuneesti vuonna 1958 järjestettyjen hiihdon MM-kisojen jälkeen Suomessa heräsi innostus järjestää talviolympiakisat. Lahti haki vuosien 1964, 1968 ja 1972 olympiakisoja. Lisäksi Tampere haaveili 1970-luvulla olympiakisoista.

Kaarina Koivunen, joka toimi yli 40 vuotta Jyväskylän kaupunginjohtajan sihteerinä, muisteli helmikuussa 2006, että Jyväskylän olympiakisahaaveista keskusteltiin. Puheet eivät johtaneet mihinkään.

Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja Jaakko Lovén oli Jyväskylän olympiakisapohdintojen aikaan Jyväskylän maalaiskunnan kunnanjohtaja. Hän arveli vuonna 2006, että puheilla haluttiin korottaa Laajavuoren hiihtokeskuksen imagoa.

– Laajavuori oli 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa maineikas hiihtokeskus. Se oli yksi Suomen viidestä suurimmasta talviurheilukeskuksesta. Sen statusta yritettiin pitää yllä, Lovén pohti Keskisuomalaisessa.

Hän muistuttaa, että Lahdessa ei vielä tuolloin ollut nykyistä suurmäkeä. Uudehkosta Laajavuoren mäestä hypättiin pidemmälle kuin Lahden silloisesta hyppyristä.

Myös Rantasipi Laajavuoren rakentaminen oli osa talviurheilukeskushanketta.