Jyväskylä imee idän nuoria

Jyväskylä pullistuu lähivuosina, jos on uskominen väestöennusteisiin. Ja syytä on uskoa, sillä myös vetovoimatutkimuksissa kaupunki on vahvoilla.

Itä-Suomen nuorisobarometrin mukaan Jyväskylä on vetovoimaisin ja suosituin kaupunki Itä-Suomen ulkopuolella. Saman barometrin mukaan 65 prosenttia itäsuomalaisista nuorista uskoo muuttavansa lähivuosina pois kotipaikkakunnaltaan.

Itäsuomalaisten eli siis esimerkiksi savolaisten ja pohjoiskarjalaisten nuorten käsitys tulevaisuudestaan perustuu ilmeisille realiteeteille. Omasta kotikunnasta ei löydy yliopistoa, ammattikorkeakoulua tai ammatillista opinahjoa. Lisäksi työn uskotaan aikanaan vievän suurempiin kaupunkeihin.

Nuoret selvästi kaihtavat pääkaupunkiseutua. Sinne ei haluta - jos ei ole pakko. Mieluiten koti nähtäisiin pienessä tai keskisuuressa kaupungissa itäisessä Suomessa. Suosittuja kaupunkeja ovat Kuopio, Joensuu ja Mikkeli.

Jyväskylä voi odottaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä paljon muuttajia ainakin idän suunnasta.

Jyväskylän tulevaisuudelle sijainti läntisen ja itäisen Suomen saumakohdassa on selvä vahvuus. Tänne on helppo tulla ja täällä on helppo viihtyä.

EU-ASIAT ovat mutkikkaita.

Kreikan ja Irlannin velkakriisien hoito nostaa esille euroalueen perusongelmat. Jokainen maa hoitaa talouspolitiikkansa itse. Yhteinen raha kuitenkin vaatisi yhteistä talouspolitiikkaa.

Pian ehkä ajaudutaan keskusteluun siitä, pitäisikö EU:n olla valtioiden liiton sijasta liittovaltio.

Keskustelu on kaksijakoista. Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, entinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma mietti asiaa Talouselämä-lehden viime viikon numerossa.

Heinäluoman mukaan markkinoiden pitäisi rankaista taloutensa huonosti hoitaneita maita. Eli Kreikalle ja Irlannille kuuluu korkea korkotaso. Hän muistutti, että euromaiden pelastaminen toistensa jälkeen muistuttaa syvää yhteisvastuuta. Tästä ei ole kuin askel liittovaltioon.

Heinäluoma tuntuu vastustavan liittovaltiota mutta toisaalta hän ja demarit olisivat halunneet pakolla nostaa Irlannin alhaisen (12,5) yhteisöveroprosentin. Tämä pakko olisi käytännössä kunkin maan itsenäiseen verotusoikeuteen puuttumista.

Pitkälle vietynä se tarkoittaisi, että myös Suomelle voitaisiin sanella ulkoa veroprosentteja. Sitä tuskin haluamme.

Euron ja EU:n tulevaisuus on sekava. Todennäköisesti ja toivottavasti kriisi kuitenkin ohittuu jotenkin lähivuosina.

KRIITTINEN keskustelu globalisaatiosta ja EU:sta on maassamme valitettavan vähäistä. EU:ta on kyllä vastustettu mutta kehitystä eri tavoin arvioivia ja ennakoivia puheenvuoroja on liian vähän.

Tätä todistaa Lotta Lounasmeren globalisaatiokeskustelua Helsingin Sanomissa käsittelevä, perjantaina Helsingin yliopistossa hyväksytty väitöskirja. Väittelijän mukaan "Helsingin Sanomat näyttäytyi globalisaatiokeskustelussa enemmän kansallisena ja myös valtiollisena mediana kuin kriittisenä ja itsenäisenä toimijana".

Karmea tulos.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.