Jyväskylä keksi kesäyliopiston

”Toivossa, että tästä vaatimattomasta alusta, jonka vihkiäisiä nyt olemme viettämässä, on kerran kehittyvä Suomen uusi yliopisto, Jyväskylän yliopisto.”

Puhuja oli Jyväskylän Lyseon rehtori K. J. Jalkanen seminaarin juhlasalissa 17. kesäkuuta 1912.

Jyväskylän kesäyliopisto vietti ensimmäisiä lukukauden avajaisia.

Päivä aloitettiin jumalanpalveluksella kaupunginkirkossa. Teologian tohtori Paavo Virkkunen piti lehtititojen mukaan ”pontevan ja kaunopuheisen” juhlasaarnan.

Kesäyliopiston lukukauden avaajaksi oli saatu arvovaltainen herra Helsingistä, vapaaherra, professori ja valtioneuvos E. G. Palmén. Vapaaherra julisti ”tämän vapaan korkeakoulun ensimmäisen lukukauden avatuksi”.

Palmén ei sentään puhunut yliopistosta mitään, vaikka jyväskyläiset olivat nimenneet yliopistolliset kesäkurssit komeasti kesäyliopistoksi. Nimellä haluttiin tukea perimmäistä tavoitetta, Jyväskylän yliopiston perustamista.

Jyväskyläläiset olivat tehneet paljon, että kesäyliopistolaiset viihtyisivät Suomen Ateenassa. Oli ”venheitä saatavilla”, mahdollisuus pelata verkkopalloa ja krokettia ja paljon muuta. ”Potkupallokenttäkin” oli varattu kesäyliopistolaisille. Juhannuksena oli tarjolla huvimatkat Viitasaarelle ja Muurameen, jossa kesäopiskelijoita ravittiin ”höyryävillä plätyillä” ja suviyötä vietettiin ”rattoisassa piirileikissä”.

Jyväskylän kesäyliopiston 100-vuotisjuhlaa vietetään huomenna perjantaina Jyväskylän yliopiston juhlasalissa.

Jyväskylän kaupunki järjestää vastaanoton samassa seminaarin juhlasalissa, jossa K. J. Jalkanen esitti sata vuotta sitten kaupungin ja yliopistovaliokunnan tervehdyksen.

Perjantaina julkistetaan myös dosentti Heli Valtosen ja dosentti Olli Matikaisen toimittama teos Kesäsemesteristä se alkoi. Jyväskylän kesäyliopisto 1912–2012.

Kesäyliopiston perustaminen vuonna 1912 on yksi kaupungin historian parhaita – ellei paras – esimerkki siitä, miten paikalliset ja yleiset näkökohdat huomioiva taitava toiminta oikeaan aikaan johtaa upeisiin tuloksiin.

Jyväskylässä oli viritelty ajatusta suomenkielisen yliopiston perustamisesta jo pitkään. Samoja suunnitelmia oli 1910-luvun alussa myös Kuopiossa, Mikkelissä ja Lahdessa. Ajatus yliopistollisista kesäkursseista oli esillä myös näissä kaupungeissa. Mutta jyväskyläläiset voittivat kisan, koska täällä osattiin yhdistää professorien suunnitelmat ylioppilaiden opintojen alkuvaiheen vauhdittamisesta Jyväskylän yliopistotavoitteeseen.

Kaikki meni nappiin. Professorit olivat Jyväskylän kesäyliopistoon tyytyväisiä. Yliopiston rehtorin Anders Donnerin kiittävät arviot kesäyliopistosta lukuvuoden avajaispuheessa syksyllä 1912 olivat ilonaihe Jyväskylässä.

Kesäyliopiston merkitys kasvatusopillisen korkeakoulun perustamiselle oli merkittävä. On arvioitu, ettei korkeakoulua olisi Jyväskylään perustettu, ellei kesäyliopisto olisi todistanut akateemisen opiskelun sujumista pikkukaupungissa.

Sata vuotta sitten perustettu kesäyliopisto on yksi Jyväskylän yliopiston perustuksen kulmakivi ja Suomen 20 kesäyliopiston yhteinen alku.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.